KANNANOTTO 23.3.2023 — JULKAISUVAPAA HETI
Ruotsin pakollisuuden haitoista on käytävä avointa ja kiihkotonta keskustelua
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) arvioi, että suomalaisnuorten ruotsin taidot ovat peruskoulun jälkeen kehnot, kouluarvosanaa 6 vastaavalla tasolla. Nuoret eivät pidä ruotsin opiskelusta, eikä pakollisuuden lisääminen ole auttanut asiassa.
Arvion mukaan pakollisuuden lisääminen ei ole hyvä keino ”[…] osaamisen parantamiseen tilanteessa, missä ruotsin kielestä pitäminen ja ruotsin kielen hyödylliseksi kokeminen eivät innosta oppilasta opiskelemaan”. Karvin mukaan ”oppilaiden asenteet ja käsitykset B1-ruotsista vaativat laajempaa yhteiskunnallista ja (kieli)koulutuspoliittista keskustelua. […] koulutuksellinen ja työvoimapoliittinen puhe toisen kotimaisen kielen opiskelun ja osaamisen tarpeesta ja hyödyistä ei ole vakuuttanut oppilaita, ei myöskään kansalliskielten vaalimisen tärkeyden korostaminen.” Arvion mukaan olisi selvitettävä ruotsin kielen valinnaisuutta ja tämän vaikutusta ruotsin opiskeluun. Karvi kysyy kuka kantaa vastuun siitä, että puutteelliset ruotsin taidot sulkevat opiskelijoilta jatko-opintomahdollisuuksia.
Karvin paneutuva ja rehellinen selvitystyö ansaitsee kiitoksen. Suomalaisuuden Liitto muistuttaa pari kuukautta sitten Kantarilta tilaamastaan mielipidetutkimuksesta, jossa noin 60% suomalaisista ilmoitti kannattavansa ruotsin kielen valinnaisuutta. Liitto on myös esittänyt tulevalle eduskunnalle toimenpiteitä, joilla Karvin huolenaiheet voitaisiin ratkaista. Vastuu ruotsin pakollisuuden aiheuttamista haitoista on poliittisilla päättäjillä ja puolueilla, jotka eivät suostu näkemään pakollisuuden haittoja.
– Monet suomenkieliset haluaisivat opiskella ruotsin sijasta jotain muuta oppiainetta. Myös monet vanhemmat toivovat lapselleen mahdollisuutta valita opiskeltavat kielet. Tämä suomenkielisten kansalaisten koulusivistystään koskeva tahdonilmaisu tulisi ottaa vakavasti. Nyt toive kaikuu kuitenkin kuuroille korville, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.
– Kaikissa viime vuosien kielten opetusta koskevissa päätöksissä on lisätty eikä vähennetty ruotsin pakollisuutta. Politiikan lähtökohta on ollut vain ja ainoastaan kansalliskielten tasa-arvo, eikä koululaisten, perheiden, nuorten ja aikuisopiskelijoiden tarpeet ja kokemukset. Ruotsin osaamista vaaditaan nykyään periaatteellisista syistä – ei siis käytännön tarpeiden vuoksi. Tästä periaatteesta olisi kuitenkin aika luopua, toteaa liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Ilmari Rostila
puheenjohtajaÄTsuomalaisuudenliitto.fi
Toiminnanjohtaja
toiminnanjohtajaÄTsuomalaisuudenliitto.fi
—-
Aineistoja:
Suomalaisuuden Liiton tilaama mielipidetutkimus:
http://suomalaisuudenliitto.fi/gallup-tulos-suomalaisten-enemmisto-on-edelleen-ruotsin-kielen-pakollisuutta-vastaan/
Suomalaisuuden Liiton tavoitteet eduskunnalle 2023-2027:
http://suomalaisuudenliitto.fi/suomalaisuuden-liiton-tavoitteet-eduskunnalle-2023-2027/
Suomen Mieli -lehden kielipolitiikkaan keskittyvä vaalinumero 1-2/2023:
http://suomalaisuudenliitto.fi/suomen-mieli-lehden-vaalinumero-julkaistu-lataa-itsellesi-taalta/