AJANKOHTAISTA

Lue lisää

TAPAHTUMAT

Lue lisää

KAUPPA

TULOSSA

YHTEISTYÖSSÄ

TULOSSA

SUOMI-TIETOA

Lue lisää

JULKAISUT

TULOSSA

Tietoa Suomen lipusta ja ohjeita liputtajalle

LIPPU KORKEALLE! - JOHDANTO

Suomen lippu on suomalaisten tärkein kansallinen tunnus. Suomen lippu kuvastaa useille suomalaisille erilaisia isänmaallisia arvoja. Toisille Suomen lipun valkoinen väri kuvastaa vapautta, toisille lunta ja lipun sininen väri mielletään usein taivaan väriksi. Suomalaisuuden liitto kannustaa liputtamiseen. Liputuspäivien lisäksi meillä on ilo ja oikeus liputtaa aina kun katsomme sen olevan aiheellista. Lippu viestii elämämme ilot ja toisaalta myös surun.

Perhejuhla, syntymäpäivä, kesän ensimmäinen lomapäivä tai ystävien kanssa illanvietto ovat hyviä syitä liputtaa. Liputtamista ei kannata arkailla. 

Suomalaisuuden liiton toimistosta annetaan veloituksetta neuvoja yksityisille kansalaisille, yhteisöille ja viranomaisille pääasiassa puhelimitse ja sähköpostitse. Laadimme lehdistötiedotteita ja annamme haastatteluja.

Alla olevan valikon ohjeet antavat vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin ja pohjautuvat Suomalaisuuden liiton vuonna 2017 julkaistuun ”Liputustieto” –kirjaan ja siinä mainittuun lähdekirjallisuuteen. ”Liputustieto” soveltuu käsikirjaksi niin tavalliselle omakotiliputtajalle kuin kiinteistöjen ja yritysten sekä yhteisöjen liputuksesta vastaaville huoltomiehillekin. Opasta saa 19,90 euron hintaan Suomalaisuuden Liiton toimistosta ja verkkokaupasta.

SUOMEN LIPPU

Suomessa liputtamista valvoo sisäministeriö. Käytännön liputusneuvontaa antaa sisäministeriön lisäksi Suomalaisuuden liitto. Suomalaisuuden liitto myy Suomen ja ulkomaiden lippuja.

Suomessa virallisia lippuja on neljä. Yleisin ja eniten käytetty on Suomen kansallislippu, jossa on valkoisella pohjalla sininen risti. Suomen valtion virastot ja laitokset käyttävät valtiolippua, jossa sinisen ristin keskellä on Suomen leijonavaakuna. Puolustusvoimilla on käytössä valtiolipusta kielekkeinen versio. Lisäksi on presidentin lippu, joka on kielekkeinen valtiolippu, jossa salon puoleisessa yläkentässä on sinikeltainen vapaudenristi.

Suomen lipusta on annettu vuonna 1978 lippulaki, jossa määrätään lipun mittasuhteet ja oikea väri. Lippua, joka mittasuhteiltaan ja väriltään poikkeaa annetusta laista, ei saa myydä sakkorangaistuksen uhalla. Kansallislippumme on suorakaiteinen, korkeudeltaan 11 ja leveydeltään 18 mittayksikköä. Siniristin leveys on 3 mittayksikköä. Kenttien korkeus 4, tangonpuoleisten kenttien pituus 5 ja ulompien kenttien pituus 10 mittayksikköä.

Salkoon nostettavan lipun on oltava aina siisti, ehjä ja puhdas. Likaista tai repaleista lippua ei saa nostaa salkoon. Kannattaa huomioida liputuspäivän säätila. Lippu ei saa repeytyä salossa ollessaan, joten kovalla tuulella tai myrskysäällä lippua ei tulisi nostaa salkoon lainkaan.

Lippuun ei saa kirjoittaa, ei piirtää, eikä kiinnittää minkäänlaisia tunnuskuvioita. Suomen lipusta annetussa laissa säädetään julkisesta lipun turmelemisesta, epäkunnioittavasta käytöstä tai luvattomasta paikaltaan ottamisesta sakkorangaistus. On hyvä huomioida, että Suomen lipusta puhuttaessa kaikki Suomen lipun muodossa olevat asiat katsotaan Suomen lipuiksi, kuten esimerkiksi tarrat, kangasmerkit tai vaikkapa piirustukset.

Lipun käyttö muuhun kuin liputtamiseen

Suomen lipun käyttö ei ole suotavaa mihinkään muuhun kuin salossa tai tangossa liputtamiseen. Kansallislipun käyttö ikkunaverhoina tai lippuun kääriytyminen urheilujuhlassa ei ole lipun arvolle sopivaa. Tapahtumiin, joissa kansalaisuuden osoittaminen lipulla kuuluu asiaan, on tarjolla kannustus- ja heilutuslippuja.

LIPUTUSAJAT JA -OHJEET

Suomen lipusta annetussa laissa lukee, että jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla. Kyse on kaikille kansalaisille kuuluvasta oikeudesta, ei velvollisuudesta. Liputuksesta annetun asetuksen mukaan vain valtion virastot ja laitokset ovat liputusvelvollisia virallisina liputuspäivinä, joita on vuodessa vähintään kuusi. Kaikkien on kuitenkin huomioitava liputusajat.

Hyviin liputustapoihin kuuluu, että virallisina sekä muina liputuspäivinä liputetaan vain kansallislipulla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki muut liput, kuten esimerkiksi yritysliput ja viirit tulee ottaa alas lippusaloista.

Perhejuhlien, yrityksen tai yhteisön juhla- ja merkkipäivinä juhlallisuutta lisää Suomen lipulla liputtaminen ja se on erityisen suositeltavaa. Suomessa on luvallista nostaa lippusalkoon myös vieraan maan lippu esimerkiksi ulkomaisia vieraita kunnioittamaan. Ihanteellista olisi, jos tällaisissa tapauksissa voisi käyttää sekä Suomen, että vieraan maan kansallislippua. Yhteen lippusalkoon ei kuitenkaan saa nostaa kahta lippua. Yritysten ja yhteisöjen juhlatilaisuuksia voi liputtaa samanaikaisesti sekä Suomen lipulla, että omalla esimerkiksi yrityslipulla. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Suomen lipun paikka on jokaisessa liputustilanteessa aina arvokkaimmalla paikalla. Suomessa myös ulkomaalaiset voivat liputtaa oman maansa kansallislipulla liputus- ja merkkipäivinään.

Lipun nosto ja laskeminen

Suomen lipun arvokkuus on otettavaa huomioon liputettaessa. Liputuksen on aina tapahduttava hillityn arvokkaasti ja tapahtumaan keskittyen. Sama koskee myös liputettaessa muiden maiden kansallislipuilla.

Lippu ei saa missään vaiheessa koskettaa maata. Lippu nostetaan salkoon salon huipulle asti rauhallisin vedoin ja lippunaru kiedotaan muutaman kerran salon ympärille ja sidotaan tiukasti knaapiin, eli salossa olevaan sidontakoukkuun.  Varsinkin tuulisella säällä helpottaa, jos on käytettävissä kaksi henkilöä.

Lipun laskeminen tapahtuu samalla arvokkuudella kuin nostaminenkin. Lipun laskun jälkeen lippu viedään sisätiloihin Suomen lipun sininen väri päällimmäiseksi laskostettuna liittimien ja narujen jääden vapaiksi. Liittimien vapaaksi jättäminen helpottaa seuraavaa liputuskertaa. Mikäli lippu on kostea, se kuivatetaan sisätiloissa ennen laskostamista homehtumisen ehkäisemiseksi. Suomen lippua voidaan säilyttää esimerkiksi vaatekaapissa säilytyspussissa.

Liputusaika

Lippu nostetaan salkoon aamulla klo 8.00

Lippu lasketaan alas auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään klo 21.00.

Poikkeuksia

Suomen lipun päivänä, juhannusaattona lippu nostetaan salkoon klo 18.00 jatkuen läpi yön ja päättyy juhannuspäivän iltana klo 21.00.

Itsenäisyyspäivänä liputus alkaa klo 8.00 ja päättyy klo 20.

Vaalipäivänä liputus alkaa klo 8.00 ja päättyy klo 20.00 vaikka aurinko olisi laskenut jo aiemmin.

Pohjois-Suomessa kaamosaikana suositellaan liputusajoiksi klo 8.00-16.00.

Yksityishenkilöt voivat joustaa liputusajoista, esimerkiksi työpäivästä johtuen. Lipun voi nostaa salkoon ennen töihin lähtöä ja laskea töistä tultua. Liputtaminen liputusajoista joustaen on paljon parempi, kuin jättää liputtamatta kokonaan.  Pääasia on, että kohtelee lippua arvokkaasti eikä jätä lippua salkoon yöksi.

Mikäli ulkomaisia vieraita saapuu virallisena tai muuna liputuspäivinä tervehditään ulkomaalaisia vieraita, sekä Suomen lipulla, että vieraan valtion kansallislipulla.

LIPUTUSPÄIVÄT

Viralliset, muut ja suositellut liputuspäivät Suomessa vuonna 2018

Tammikuu

28.1. Tasavallan presidentin vaalipäivä

Helmikuu

1.2. Tasavallan presidentti astuu toimeensa (jos vaali ratkeaa 28.1.)

5.2. J. L. Runebergin päivä

11.2. Tasavallan presidentin vaalin mahdollinen toinen vaalipäivä

28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä

Maaliskuu

1.3. Tasavallan presidentti astuu toimeensa (jos vaali ratkeaa 11.2.)

19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä

Huhtikuu

9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä ja Elias Lönnrotin syntymäpäivä

27.4. kansallinen veteraanipäivä

Toukokuu

1.5. vappu, suomalaisen työn päivä

9.5. Eurooppa-päivä

12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä

13.5. äitienpäivä

20.5. kaatuneitten muistopäivä

28.5. Suomen siniristilipun 100-vuotisjuhlapäivä | suositeltu juhlapäivä

Kesäkuu

4.6. puolustusvoimain lippujuhlan päivä, Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä

23.6. juhannuspäivä, Suomen lipun päivä

Heinäkuu

6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä

10.7. Helene Schjerfbeckin, Suomen kuvataiteen päivä | suositeltu liputuspäivä

Elokuu

Koulujen aloittamispäivä päivämäärä vaihtelee kuntakohtaisesti | suositeltu liputuspäivä

25.8. Suomen luonnon päivä | suositeltu liputuspäivä

Lokakuu

1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä | suositeltu liputuspäivä

10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä

24.10. Yhdistyneiden Kansakuntien päivä

Marraskuu

6.11. svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä

11.11. isänpäivä

18.11. Latvian itsenäisyyden 100-vuotispäivä | suositeltu liputuspäivä

20.11. lapsen oikeuksien päivä | suositeltu liputuspäivä

Joulukuu

6.12. itsenäisyyspäivä

8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä

SUOMEN LIPUN HUOLTO JA HÄVITYS

Suomen liput valmistetaan polyesterista, hyvän kestävyyden ja värinpitävyyden takia. Liput kestävät hyvin maamme ajoittain ankariakin säävaihteluita.

Kaupunki-ilma epäpuhtauksineen likaa lipun nopeasti, ellei sitä pestä riittävän usein. Likaista tai repaleista lippua ei saa koskaan nostaa salkoon.

Pesu- ja silitysohjeet ovat lipun mukana ja niitä tulee noudattaa tarkasti, jotta väri ja muoto säilyvät. Pesuaine ei saa olla valkaisuainetta sisältävää, jottei lipun sininen väri haalistu. Suomen lippu kuivataan aina sisätiloissa, ei koskaan ulkona.

Vaurioitunutta lippua voi yrittää korjata, mutta tällöin sitä saa käyttää vain sillä edellytyksellä, ettei korjausjälki näy liputettaessa.

Kun Suomen lippu on runsaan käytön jäljiltä kulunut ja haalistunut, eikä sitä ei voi enää huoltaa siistiksi, tulee se hävittää kansallislipun arvon mukaisella tavalla. Lipun voi hävittää polttamalla tai leikkaamalla se pieniksi palasiksi ja poistamalla palat muutamassa erässä normaalin talousjätteen mukana. Tärkeintä on, ettei lippua voi palasista tunnistaa. Lippua ei saa haudata maahan eikä mereen.

Käytöstä poistettu lippu täytyy hävittää. Sille ei saa keksiä uusiokäyttöä missään muodossa. Se ei sovellu ompelukankaaksi, pölyrätistä puhumattakaan. Suomen lippu voi toimia vain Suomen lippuna.

LIPPUSALKO JA LIPUN KOKO

Lippusalko on yleisin muoto ja siitä käytetään myös nimitystä kenttäsalko. Lippusalko on piha-alueille maahan kiinnitettävä salko, jota käytetään esimerkiksi omakotitalojen, mökkien ja kerrostalojen pihoilla. Lippusalot ovat aiemmin olleet puisia, mutta nykyään suositaan lujitemuovista salkoa sen keveyden, kestävyyden sekä helppohoitoisuuden vuoksi.

Lippusalko asennetaan rakennuksen piha-alueelle keskeiselle paikalle. On tärkeää, että sijainti on keskeinen ja helposti huomattava ja sopeutuu maisemaan, eikä välittömässä läheisyydessä saa olla liehumista estäviä tekijöitä. Yleensä sopivin paikka on rakennuksen etupihalla esimerkiksi pihanurmella, jossa on helppo somistaa lippusalon ympäristöä kukkaistutuksin, kunhan ne eivät hankaloita lippusalon käyttöä.

Lippusalon paikka ei ole syrjäisessä paikassa tai alueilla, jossa on jäteastioita tai hylättyä tavaraa – romukasoja.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että lippusalon tulee olla 1-2 kerroksista rakennusta korkeampi ja lipun tulee tyynellä säälläkin riippuessaan näkyä rakennuksen yläpuolella. Kerrostaloissa lippusalkojen pitää yltää talon kolmannen kerroksen korkeudelle.

Suomen lipun koko on noin 1/6 lippusalon pituudesta. Suomen lipun hankinta on helppoa, mikäli lipun ostaa kotimaiselta valmistajalta. 8 metrin salkoon tulee Suomen lippu numero 8, 10 metrin salkoon lippu numero 10 jne. Isännänviirin pituus on noin puolet lippusalon korkeudesta: 8 metrin salkoon tulee 400cm:n pituinen viiri.

Oheinen taulukko helpottaa oikean pituisen lippusalon suunnittelua. Tontin muoto ja korkeuserot on kuitenkin syytä huomioida lopullista valintaa tehdessä

TALON HARJAKORKEUS (m)

4,5m

4,5m

5-6m

6,5m

7m

8m

9-11m

9-11m

9-11m

12m

KENTTÄSALONPITUUS (m)

8

9

10

11

12

14

15

16

17

18

LIPUN KOKO (cm)

125x204cm

150x245cm

165x268cm

180x294cm

200x327cm

225x368cm

250x409cm

265x432cm

275x450cm

300x489cm

Omalippu

Omalippu on muissa Pohjoismaissa yleisesti ollut tapa jo pitkään ja rantautunut hiljalleen Suomeen viime vuosina. Omalippu, joka fasadilippunakin tunnetaan, on n. 130 cm:n pituisessa tangossa käytettävä Suomen lippu. Omalippu on yleistymässä Suomessa, johtuen nykypäivän pienikokoisista omakotitalotonteista, joille kenttäsalon sijoittaminen voi olla haastavaa.

Omalippusalon voi kiinnittää parvekkeelle, mökin tai omakotitalon seinään jne. Omalipulla liputetaan kuten Suomen salkolipulla ja pienestä koostaan huolimatta sitä koskevat Suomen lipulle asetetut liputusajat.

Yleistä lippusaloista

Lippusalkoihin ja -tankoihin ei ole kirjattu erillistä lakia. On kuitenkin suotavaa, että lippusalkoa käytetään vain liputtamiseen lipuilla ja viireillä.

Lippusaloista ja -tangoista on myös hyvä pitää huolta. Salon säännöllinen huolto ja pesu sekä kiinnikkeiden kunnon tarkistus ovat aiheellisia esimerkiksi keväisin talven jäljiltä. Puhdas lippusalko tekee kunniaa lipulle. 

SURULIPUTUS

Suruliputus aloitetaan siinä talossa heti kun tieto kuolemantapauksesta on tullut. Suruliputuksen voi järjestää myös vainajan kodissa, työpaikalla ja syntymäkodissa. Suomessa suruliputetaan nostaen lippu puolisalkoon. Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin aivan ylös, minkä jälkeen se lasketaan noin 1/3 osan tangon mittaa alas. Tällöin lipun alareuna jää salon puoliväliin. Suruliputuksen päättyessä lippu nostetaan jälleen salon huipulle ja sen jälkeen lasketaan rauhallisesti alas. Seinä- ja kattosaloissa, Suomen lippu laitetaan tangon puoliväliin. Suruliputuksessa käytetään kansallislippua ja noudatetaan normaaleja liputusaikoja.

Kuolemantapauksen tullessa tietoon vasta myöhemmin siten, että liputusta ei kannata suorittaa, suruliputetaan seuraavana päivänä. Jos samassa talossa on kaksi kuolemantapausta samana päivänä, suruliputetaan molemmille yhtä aikaa. Jos toinen kuolemantapaus ilmenee vasta myöhemmin päivällä tai illalla, voidaan toiselle vainajalle suruliputtaa seuraavana päivänä. Tällaisia tilanteita saattaa tulla varsinkin palvelutaloissa ja vanhainkodeissa.

Siunauspäivänä on vakiintuneena tapana suruliputtaa siten, että lippu nostetaan kello 8 salon huipun kautta puolisalkoon ja nostetaan välittömästi siunaustilaisuuden jälkeen suruliputuksesta täyteen salkoon tekemään vainajalle kunniaa loppupäivän ajaksi. Suruliputus voidaan järjestää siunauspäivänä kotona sekä muistotilaisuuspaikalla. Päivän jälkeen lippu lasketaan normaalin liputusajan mukaisesti.

Kuolin- tai siunauspäivän ollessa liputuspäivä, järjestetään tavanomainen suruliputus.

Suomen lippu siunaustilaisuudessa

Siunaustilaisuudessa voidaan liputtaa aina, kun se tuntuu aiheelliselta. Siunaustilaisuuden arvokkaan sujumisen varmistamiseksi on helpointa, että liput ovat paikoillaan ja tilaisuuden alkaessa lipputelineissä.  Siunaustilaisuudessa noudatetaan tavanomaista lippujärjestystä, mikäli tilaisuudessa on useita lippuja.

Siunaustilaisuuteen osallistuviin järjestölippuihin voidaan kiinnittää musta surunauha, joka solmitaan yksinkertaisella solmulla lipputangon nupin ja lipun väliin. Suomen lippuun ei koskaan laiteta surunauhaa, vaikka muualla maailmassa tätä tapaa näkee.

Suomessa kansallislippu arkun päällä on vain puolustusvoimien käytössä oleva tapa. Sitä ei käytetä siviilihautajaisissa.

Sisäministeriö voi määrätä yleisen suruliputuksen esimerkiksi kansallisen tai kansainvälisen onnettomuuden tai merkkihenkilön kuoleman merkiksi. Toisinaan voidaan määrätä myös maakunnallinen tai paikallinen suruliputus. Tasavallan presidentin ja puolustusvoimien päällikkyysliput lasketaan puolisalkoon vain kansallissurussa tai ko. henkilön kuollessa.

Suomessa voidaan suruliputtaa myös vieraan valtion kansallislipulla. Suomen lippu laitetaan arvokkaimmalle paikalle ja molemmat liput suruliputtavat.

KANTOLIPPU

Kantolippu on kolme metriä pitkään, kannettavaan tankoon reunasta kiinnitetty lippu. Kantolipun muoto voi olla suorakaiteen tai neliön muotoinen. Kantolippuja on tapana käyttää erilaisissa kulkueissa, paraateissa ja marsseilla. Kun kulkueen järjestäytyy marssijärjestykseen, avataan kantoliput siten, että ne ovat valmiiksi levällään marssikäskyn tullessa. Kantolippu pidetään marssin aikana kantoasennossa avoimena.

Kun kulkueelle laaditaan marssijärjestys, järjestyksen laadintaan vaikuttaa kulkueen osanottajamäärä sekä mahdollisten järjestöjen järjestörakenne.

Marssijärjestys voi olla seuraavanlainen:

  • soittokunta (jos on mukana), jota seuraa noin 10 askeleen päässä
  • Suomen lippu lippuvartioineen
  • juhlamenojen ohjaaja, jolla airutnauha
  • järjestölippu,
  • marssiva kulkue.

Suomen lipulla sekä järjestölipuilla kuuluu olla lippuvartio.

Mikäli marssikulkueeseen osallistuu useita eri järjestöjä, on pääsääntöisesti tapana, että kukin joukko marssii oman lippunsa jäljessä.

Ulkomaiden liput on asetettava kulkueessa tai paraatissa Suomen lipun jälkeen, valtioiden ranskankielisen aakkosjärjestyksen mukaan. Pohjoismaisissa yhteyksissä on mahdollista käyttää myös pohjoismaisten kielten mukaista aakkosjärjestystä.

LIPPUVARTIO JA AIRUTNAUHOJEN KÄYTTÖ

Kannettavalla Suomen lipulla on aina lippuvartio ja tätä tapaa suositellaan myös muille kannettaville lipuille. Lippuvartio muodostuu lipunkantajasta ja yleensä kahdesta vartijasta lipunkantajan molemmilla puolilla Vartijoita voi olla myös useampia. Suomen lipun vartijoilla on aina sinivalkoinen airutnauha. Yhdistysten ja järjestöjen airutnauhat voivat olla myös maakunnan tai yhdistyksen tunnusvärien mukainen. Airutnauhassa ei yleensä käytetä enempää kuin kolmea väriä. Lipun kanto airueineen on juhlava tilaisuus ja siihen on aihetta pukeutua siististi ja juhlavasti.

Tämä perinne kumpuaa menneeltä ajalta, jolloin lipunkantaja ei voinut puolustaa lippua, joten lipunvartijoiden tehtävä oli suojella sekä lipunkantajaa että itse lippua.

Lippuvartijat asettuvat lipunkantajan molemmille puolille, naispuolinen airut edestäpäin katottuna vasemmalle ja miespuolinen oikealle puolelle.

Suomen lipun kanssa käytettävä sinivalkoinen airutnauha on naisilla vasemman ja miehillä oikean olkapään yli kiedottuna. Nauha solmitaan löyhästi vyötärön alapuolelle jättäen päät yhtä pitkiksi. Voimakkaampi väri on alapuolella. Helppo muistisääntö airutnauhoihin on, että kun katsoo airuetta edestäpäin, nauhat muodostavat ikään kuin A-kirjaimen. Mikäli airueen henkilöt ovat samaa sukupuolta airutnauhat noudattavat edellä mainittua tapaa. ”A-kirjain-muoto” ei tällöin toteudu.

Mikäli airue käyttää asuja, joka ilmaisee kansalaisuuden, airutnauhaa ei käytetä. Tällaisia asuja ovat esimerkiksi kansallispuvut tai sotilasasut.

AHVENANMAAN LIPPU

Ahvenanmaan maakunnalla on laaja itsehallinto. Maakunnassa liputetaan valtakunnan virallisten ja muiden liputuspäivien lisäksi Ahvenanmaan omalla sini-kelta-punaisella maakuntalipulla maaliskuun 30. päivänä, demilitarisoinnin ja neutralisoinnin päivänä, huhtikuun viimeisenä sunnuntaina, Ahvenanmaan lipun päivänä ja kesäkuun 9. päivänä, Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Lippua käytetään Ahvenanmaalla Suomen lipun asemasta tai sen rinnalla. Emämaan alueella toimivien ahvenanmaalaisyritysten on kuitenkin suositeltavaa liputtaa yksinomaan Suomen lipulla virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä.

SAAMEN LIPPU

Saamen lippu on ainoa säännöllisessä käytössä Suomessa oleva heimolippu, jolla on omat, vakiintuneet liputuspäivät. Saamen lippu poikkeaa selvästi viiden itsenäisen Pohjoismaan lipuista, joissa kaikissa ovat ristiaiheiset kuviot. Saamen lipussa oleva punainen ympyrä symboloi aurinkoa ja sininen ympyrä kuuta.

Saamen lippu on heimolippu ja sitä käytetään kansallislipun tavoin. Lippurivistössä sen paikka on valtiollisten lippujen jälkeen, mutta ennen järjestö- ja yrityslippuja. Saamen lipulla liputetaan saamelaisten liputuspäivinä. Saamelaisalueilla kuntien, seurakuntien ja vastaavien yhteisöjen on aihetta liputtaa Saamen lipulla saamelaisten liputuspäivinä. Saamen lipulla liputtamista suositellaan myös perhetapahtumien ja juhlien kunniaksi. Saamen lipulla voi suorittaa suruliputuksen. Kunnat, seurakunnat ym. yhteisöt suruliputtavat sekä Suomen lipulla, että Saamen lipulla. Mikäli lippusalkoja on yksi, suositellaan suruliputtamista ensisijaisesti Suomen lipulla. Juhannuksena, Suomen lipun päivänä, on suositeltavaa liputtaa Suomen lipulla, mikäli lippusalkoja on vain yksi.

Saamelaisilla on nykyään 11 yhteistä saamelaiskonferenssissa hyväksyttyä liputuspäivää. Suomen sisäasiainministeriö suosittaa saamelaisten liputuspäiville saamelaisalueilla myös yleistä liputusta. Saamelaisten liputuspäivinä liputtamisessa noudatetaan kunkin valtion lakeja. Yksityisillä kansalaisilla, yhteisöillä ja yrityksillä on esimerkiksi juhlan, kunnioituksen tai surun osoittamiseksi tai muusta hyväksi katsomastaan syystä vapaus liputtaa Saamen lipulla muulloinkin kuin virallisina liputuspäivinä.

  

Saamelaisten liputuspäivät:

6.2. Saamelaisten kansallispäivä

2.3. Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä

Marian päivä (Marian päivän ajankohta vaihtelee eri maissa.)

Juhannuspäivä

9.8. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä

15.8. Saamen lipun hyväksymispäivä

18.8. Saamelaisneuvoston perustamispäivä

26.8. Ruotsin Saamelaiskäräjien perustamispäivä

9.10. Norjan Saamelaiskäräjien perustamispäivä

9.11. Saamelaisvaltuuskunnan (Sámi Parlamenta) perustamispäivä

15.11. Ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban (Sápp Issát) syntymäpäivä

EU-LIPPU

Suomessa Euroopan unionin lippua voivat käyttää esimerkiksi valtion ja kuntien virastot ja laitokset, yritykset ja yhteisöt. Euroopan unionin lippua käytetään yleensä yhdessä Suomen lipun kanssa silloin, kun suomalaisten isäntien vieraaksi tulee Euroopan unionin edustajia tai EU:n alaisten organisaatioiden edustajia. Euroopan lippua voidaan käyttää myös esimerkiksi silloin, kun jo muutoinkin liputetaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden lipuilla esimerkiksi yritysvierailuiden aikana. Esimerkiksi monille yrityksille on tullut tavaksi tervehtiä vieraitaan myös Euroopan lipulla. Myös pöytälippuna tähtilippu on varsin suosittu. Kaiken kaikkiaan Euroopan lipun käyttö ja käytön näkyvyys ei kuitenkaan ole lähellekään niin yleistä tai laajaa kuin keskisessä ja eteläisessä Euroopassa.

Suomen raja-asemilla on aihetta käyttää Suomen lipun rinnalla Euroopan unionin lippua siellä, missä Suomen ja toisen valtion raja on myös Euroopan unionin ulkoraja. Euroopan lippua käytetään usein myös lentokentillä sekä kansainvälisen liikenteen satamissa. Euroopan lippua ei suositella käytettäväksi ympärivuorokautiseen liputukseen.

Lippurivistössä Euroopan lipun paikka määräytyy siten, että lippu tulee itsenäisten valtioiden lippujen jälkeen. Euroopan lipun paikka on sama kuin yleensä kansainvälisten järjestöjen lippujen.

Euroopan unionin lippua on tapana käyttää silloin, kun kaikki lippurivistössä esiintyvät valtiot ovat Euroopan unionin jäseniä. Mikäli joukossa on valtio, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, ei EU-lipun käyttöä pääsääntöisesti suositella. Mikäli kuitenkin tapahtumassa Euroopan unioni instituutiona on selkeässä roolissa yhdessä unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa, on Euroopan lipun käyttö lippurivistössä kaikin puolin perusteltua.

Esimerkkinä: Suomen, Ruotsin, Saksan, Tanskan, Euroopan unionin sekä Yrityksen X:n lipuillla on tapana liputtaa kuuden lippusalon rivistössä seuraavalla tavalla:

(lippurivistöä edestäpäin katsottaessa, ensin Suomi ja muut valtiot ranskankielisten

nimien aakkosjärjestyksen mukaan, sitten Euroopan lippu, lopuksi yrityksen lippu)

Suomi – Saksa – Tanska – Ruotsi – EU-lippu – Yritys X:n lippu

Mainittakoon vielä, että EU-lippu on oikein päin silloin, kun sen ylimmän tähden ylin sakara osoittaa ylöspäin ja alimmaisimman tähden kaksi sakaraa alaspäin.

VIIRIT

Isännänviiri on yleisnimitys viirille, jota pidetään nostettuna omakotitalon tai kesämökin lippusalkoon. Isännänviirin sanoma on, että isäntäväki on paikalla viirin ollessa nostettuna. Isännänviirinä voidaan käyttää sukuviiriä, kaupunkiviiriä, kuntaviiriä, maakuntaviiriä, muuta kotiseutuviiriä tai siniristiviiriä. Isännänviirit ovat pitkiä ja kapeita, kärkeä kohti suippenevia. Ne ovat usein maakuntien värien mukaisia.

Isännänviirin käyttäjä voi valita viirin useamman eri vaihtoehdon pohjalta. Pääsääntönä on vain ja ainoastaan se, mitä viirin käyttäjä tahtoo viirillä viestiä. Yleisimmin isännänviiri valitaan syntymäpaikkakunnan mukaan. Isännänviiriksi voi luonnollisesti valita myös kotipaikkakunnan tai vapaa-ajan asunnon paikkakunnan värit. Perheen, suvun tai muun yhteisön värejä ja tunnuksia voidaan myös käyttää isännänviirissä.

Siniristiviiri on Suomen yleisviiri, joka on muodostettu Suomen kansallislipusta. On hyvä huomioida myös, että Uudenmaan viirin sinivalkoiset värit ovat Uudenmaan maakunnan vaakunasta, eivätkä siis edusta Suomen kansallislipun värejä.

Viirien pituuden suhde lippusalkoon on 1:2. Esimerkiksi 8 metrin salkoon tulee 4 metrin viiri ja 12 metrin salkoon tulee 6 metrin viiri.

VIIRIN NUMERO                 KOKO KENTTÄSALON PITUUS (m)

4                                                    30x200x10cm

6                                                    30x300x10cm

8                                                    40x400x12cm

10                                                  50x500x16cm

12                                                  60x600x16cm

14                                                  60x700x18cm

16                                                   70x800x20cm

Isännänviiristä saa varsinaisen perheviirin tai sukuviirin ompelemalla tai painamalla sen kantaan perheen tai suvun tunnus. Etenkin monet sukuseurat ovat viime aikoina aktiivisesti teettäneet omia viirejä. Lisäksi kuntien ja kaupunkien viirit ovat lisääntyneet. Tavallisen kansalaisen on myös mahdollista teettää tai tehdä itselleen oma viiri. Ohjeena on, että omankin viirin väreissä ja mahdollisissa muissa tunnuksissa olisi pyrittävä käyttämään nimenomaan heraldisia lippuvärejä.

Isännänviirin käyttäminen on selvästi vapaampaa kuin Suomen lipun. Voi myös sanoa, että isännänviiri kuuluu arkeen, Suomen lippu juhlatilanteeseen. Hyvää liputuskulttuurin mukaan sekä virallisina että muina liputuspäivinä lippusalkoon nostetaan Suomen lippu. Lisäksi virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä isännänviirit tulisi hyvän liputustavan mukaisesti laskea alas, vaikkei liputtaisikaan Suomen lipulla. Isännänviirit kuuluvat etenkin valoisaan kesäaikaan, mutta mikään ei estä käyttämästä viiriä myös muulloin. Liputuskellonajat eivät koske isännänviiriä, vaan viiri voi liehua lippusalossa yötä päivää. Isännänviirillä ei voi suruliputtaa.

Isännänviirien käyttö alkoi Suomessa yleistyä 1950-luvulla, muiden pohjoismaiden esimerkin myötä. Isännänviirien suosio on ollut tasaisessa kasvussa.

LIPUTTAMINEN USEAN LIPPUSALON RIVISTOLLÄ

Suomessa toimitaan kansainvälisen liputuskäytännön mukaisesti. Kansainvälisessä liputuksessa isäntämaan lipun paikka on aina arvokkaimmassa paikassa. Vieraiden maiden lippujen osalta on varmistettava, että kaikki liput ovat kansallislippuja ja että kaikki ovat samaa kokoluokkaa. Suomen lippu on myös kooltaan saman kokoinen kuin muidenkin valtioiden liput, eikä salko ole muita salkoja korkeampi. Mikäli vieraan valtion lippuja on enemmän kuin salkoja, voi tilaisuuteen vuokrata lisäsalkoja.

Arvokkain paikka on heraldinen oikea, eli yleisöstä katsottuna vasemmanpuoleisin paikka.

Kahteen lippusalkoon kahden lipun asettaminen on selvää. Suomen lippu laitetaan heraldisesti oikealle ja muu lippu vasemmalle. Samaa kaavaa noudatetaan, mikäli lippusalkoja on neljä, kuusi tai enemmän. Suomen lipun paikka on heraldinen oikea ja muut liput sen jälkeen lippuhierarkian mukaisesti.

Kolmen lippusalon rivissä keskimmäinen paikka on arvokkain, eli Suomen lipun paikka. Jos käytössä on kaksi Suomen lippua, kaksi reunimmaista salkoa yhdessä vie arvokkaimman paikan. Tällöin muu lippu sijoitetaan keskelle.  Jos lippusalkoja on kolme ja käytössä vain kaksi lippua, Suomen lippu ja muu lippu, voidaan Suomen lippu laittaa heraldisesti oikealle ja muu lippu keskelle ja jättää kolmas salko tyhjäksi. Ei ole väärin liputtaa myös siten, että Suomen lippu on keskellä ja muu lippu heraldisesti Suomen lipun oikealla puolella.

Viiden lippusalon rivistössä on myös mahdollista liputtaa siten, että keskimmäinen salko on arvokkain ja siten Suomen lipun paikka. Tämän jälkeen ensimmäinen ranskankielisissä aakkosissa oleva lippu tulee heraldisesti Suomen lipun oikealle puolelle, seuraava järjestyksessä vasemmalle, sitä seuraava taas heraldisesti oikeimmanpuoleiseen ja viimeinen vasemmalle jäljelle jääneeseen.

Usein viiden salon rivistössä kuitenkin liputetaan siten, että Suomen lipun paikka on heraldinen oikea ja muut liput tämän jälkeen ranskankielissä aakkosjärjestyksessä.

Mikäli lippusalkorivistö on erityisen pitkä, voidaan Suomen lippu sijoittaa reunimmaisiin salkoihin ja näiden lisäksi myös muiden valtioiden lippujen joukkoon ranskankielisen aakkosjärjestyksen mukaiselle paikalle.

Mikäli pitkissä rivistöissä käytetään vain kahta lippua, esim. Suomen lippua ja EU-lippua, voidaan salkoihin laittaa vuorollaan kumpaakin lippua, kuitenkin niin, että Suomen lippu tulee arvokkaimpaan paikkaan, eli heraldisesti ensimmäiseen oikealla.

Toisinaan lippusalkojen sijainti ja määrä aiheuttaa pohdintaa. Onkin hyvä muistaa, että kaikkiin liputustilanteisiin ei ole aina yhtä ja oikeaa ratkaisua. Poikkeuksia tekevät usein esimerkiksi pihatien varteen molemmin puolin asetetut lippusalot. Tällaisiin poikkeuksiin on usein monta tapaa liputtaa.

Jos tilaisuudessa tai tapahtumassa käytetään Suomen lipun lisäksi muita kansallislippuja sekä järjestö- ja yrityslippuja, noudatetaan lippuhierarkiaa. Suomen lippu tulee aina arvokkaimmalle paikalle, tämän jälkeen muut kansallisliput ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä, näiden jälkeen järjestöliput ja viimeisenä yritysliput. Mikäli tässä vaiheessa jää vielä yksi salko tyhjäksi, voidaan siihen laittaa Suomen lippu.

Jos tilaisuus tai tapahtuma on pohjoismaiden oma, eikä siihen osallistu vieraita muista valtioista, voidaan liputtaa siten, että Suomen lippu on arvokkaimmassa paikassa ja muut liput seuraavat skandinaavisen aakkosjärjestyksen mukaan.

Yritysten ja yhteisöjen on selkeyden ja säännöllisen toistuvuuden helpottamiseksi hyvä laatia omat säännöt ja toimintamallit liputuksia varten. Yritysten ja yhteisöjen voimavaroja säästyy, kun tuttu kaava toistuu.

Mikäli lippusalkoja on suurempi ryhmä esimerkiksi siten, että salkoja on viisi rinnakkain kolmessa rivissä, on arvokkain paikka yleisöstä katsottuna ensimmäisen rivin vasemmanpuoleisin salko. Arvojärjestys etenee arvokkaimmasta paikasta saman rivin loppuun ja etenee tämän salon takana olevasta jälleen vasemmalle ja siitä edelleen taakse ja oikealle.

Useampia päiviä kestävissä tapahtumissa esimerkiksi urheilutapahtumissa, kansallisliput lasketaan yöksi alas ja nostetaan jälleen aamulla takaisin kunnioittamaan tapahtumaa.

Järjestölippujen välistä arvojärjestystä on toisinaan hankalaa mitata. Arvojärjestystä voidaan pohtia esimerkiksi järjestön laajuuden tai suuruuden mukaan ja toisaalta myös järjestön iän mukaan.

Somisteliput ovat pieniä koristelippuja, joita näkee julkisilla paikoilla esimerkiksi hotelleissa. Nämä ovat koristeiksi laskettavia lippuja, eikä niitä koske liputussäännöt tai -ajat.

LIPPUHIERARKIA

SUOMEN LIPPU

MUIDEN ITSENÄISTEN VALTIOIDEN KANSALLISLIPUT (ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä)

ITSENÄISEN VALTION AUTONOMISTEN ALUEIDEN LIPUT

(joihin voidaan rinnastaa pohjoismaiden maakunnalliset itsehallintoalueet)

Esimerkiksi Ahvenanmaa Färsaaret tai Yhdysvaltojen osavaltiot

KANSAINVÄLISTEN JÄRJESTÖJEN LIPUT

Esimerkiksi YK, Punainen Risti tai Olympialippu

KANSAIVÄLISTEN, ALUEELLISTEN JÄRJESTÖJEN LIPUT

Esimerkiksi EU tai Pohjola-Norden

HEIMOLIPUT

Esimerkiksi Saamen lippu

VALTION HALLINNOLLISTEN ALUEIDEN LIPUT

Esimerkiksi läänin tai maakunnan lippu.

VALTAKUNNALLISTEN JÄRJESTÖJEN LIPUT

Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto tai Väestöliitto

JÄRJESTÖ- AMMATTI- JA YHDISTYSLIPUT

Esimerkiksi JHL tai Kalevalaseura

MUUT LIPUT

Yritys- ja mainos-, ja kannanottoliput

lähde: Sisäministeriö: http://intermin.fi/suomen-lippu/lippujen-arvojarjestys

VALTIOT RANSKANKIELISESSÄ AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ

Afghanistan
Afrique du Sud
Albanie
Algérie
Allemagne
Andorre
Angola
Antigue et Barbude
Arabie Saoudite
Argentine
Arménie
Australie
Autriche
Azerbaïdjan Bahamas
Bahreïn
Bangladesh
Barbade
Belgique
Belize
Bénin
Bhoutan
Biélorussie (Bélarus)
Bolivie
Bosnie-Herzégovine
Botswana
Brésil
Brunei
Bulgarie
Burkina Faso
Burundi Cambodge
Cameroun
Canada
Cap-Vert
Centrafrique
(République Centrafricaine)
Chili
Chine (République)
Chine
(République Populaire de Chine)
Chypre
Colombie
Comores
République du Congo
(Brazzaville)
République Démocratique du
Congo (Kinshasa)
République populaire démocratique
de Corée (Corée du Nord)
République de Corée
(Corée du Sud)
Costa Rica
Côte d’Ivoire
Croatie
Cuba

Danemark
Djibouti
République Dominicaine
DominiqueEgypte
El Salvador
Emirats arabes unis
Equateur
Erythrée
Espagne
Estonie
Etats-Unis (d’Amerique)
Ethiopie

Afganistan
Etelä-Afrikan tasavalta
Albania
Algeria
Saksa
Andorra
Angola
Antigua ja Barbuda
Saudi-Arabia
Argentiina
Armenia
Australia
Itävalta
Azerbaidzan Bahama
Bahrain
Bangladesh
Barbados
Belgia
Belize
Benin
Bhutan
Valko-Venäjä
Bolivia
Bosnia-Hertsegovina
Botswana
Brasilia
Brunei
Bulgaria
Burkina Faso
BurundiKambodza (Kamputsea)
Kamerun
Kanada
Kap Verde
Keski-Afrikan
tasavalta
Chile
Kiina (tasavalta) (Taiwan)
Kiina
(Kiinan Kansantasavalta)
Kypros
Kolumbia
Komorit
Kongon tasavalta
(Brazzaville)
Kongon demokraattinen tasavalta
(Kinshasa)
Korean demokraattinen
kansantasavalta (Pohjois-Korea)
Korean tasavalta
(Etelä-Korea)
Costa Rica
Norsunluurannikko
Kroatia
Kuuba

Tanska
Djibouti
Dominikaaninen tasavalta
DominicaEgypti
El Salvador
Yhdistyneet Arabiemiraatit
Ecuador
Eritrea
Espanja
Viro
Yhdysvallat
Etiopia

Fidji
Finlande
France
Gabon
Gambie
Géorgie
Ghana
Grèce
Grenade
Guatemala
Guinée
Guinée-Bissau
Guinée équatoriale
Guyana (Guyane)
Haïti
Honduras
Hongrie
Inde
Indonésie
Irak
Iran
Irlande
Islande
Israël
Italie

Jamaïque
Japon
Jordanie

Fidzi
Suomi
Ranska
Gabon
Gambia
Georgia
Ghana
Kreikka
Grenada
Guatemala
Guinea
Guinea-Bissau
Päiväntasaajan Guinea
Guyana
Haiti
Honduras
Unkari
Intia
Indonesia
Irak
Iran
Irlanti
Islanti
Israel
Italia

Jamaika
Japani
Jordania

Kazakhstan
Kenya
Kirghizie (Kirghizistan)
Kiribati
Koweït
Laos
Lesotho
Lettonie
Liban
Libéria
Libye
Liechtenstein
Lituanie
Luxembourg
Macédoine
Madagascar
Malesie
Malawi
Maldives
Mali
Malte
Maroc
Iles Marshall
Maurice
Mauritanie
Mexique
Micronésie
Moldavie
Monaco
Mongolie
Monténégro
Mozambique
Myanmar (Birmanie)Namibie
Nauru
Népal
Nicaragua
Niger
Nigéria
Norvège
Nouvelle-Zélande

Oman
Ouganda
Ouzbékistan

Pakistan
Palau
Panama
Papouasie-Nouvelle-Guinée
Paraguay
Pays-Bas
Pérou
Philippines
Pologne
Portugal

Qatar

Kazakstan
Kenia
Kirgisia (Kirgisistan)
Kiribati
Kuwait
Laos
Lesotho
Latvia
Libanon
Liberia
Libya
Liechtenstein
Liettua
Luxemburg
Makedonia
Madagaskar
Malesia
Malawi
Malediivit
Mali
Malta
Marokko
Marshallinsaaret
Mauritius
Mauritania
Meksiko
Mikronesia
Moldova
Monaco
Mongolia
Montenegro
Mosambik
Myanmar (Burma)Namibia
Nauru
Nepal
Nigaragua
Niger
Nigeria
Norja
Uusi-Seelanti

Oman
Uganda
Uzbekistan

Pakistan
Palau
Panama
Papua-Uusi-Guinea
Paraguay
Alankomaat
Peru
Filippiinit
Puola
Portugali

Qatar

Roumanie
Royaume-Uni
Russie
Rwanda Saint-Christophe-et-Niévès
Sainte-Lucie
Saint-Marin
Saint-Siège
Saint-Vincent-et-les-Grenadines
Iles Salomon
Samoa occidentales
Sao Tomé et Príncipe
Sénégal
Serbie
Seychelles
Sierra Leone
Singapour
Slovaquie
Slovénie
Somalie
Soudan
Sri Lanka
Suède
Suisse
Suriname
Swaziland
Syrie

Tadjikistan
Tanzanie
Tchad
République Tchèque
Thaïlande
Timor-Oriental
Togo
Tonga
Trinité et Tobago
Tunisie
Turkménistan
Turquie
Tuvalu (Iles Tuvalu)
Ukraine
Uruguay

Vanuatu
Vénézuela
Viêt-nam

Yémen

Zambie
Zimbabwe

Romania
Britannia
Venäjä
Ruanda Saint Kitts ja Nevis
Saint Lucia
San Marino
Vatikaani (Pyhä istuin)
Saint Vincent ja Grenadiinit
Salomonsaaret
Samoa (Länsi-Samoa)
Sao Tome ja Principe
Senegal
Serbia
Seychellit
Sierra Leone
Singapore
Slovakia
Slovenia
Somalia
Sudan
Sri Lanka
Ruotsi
Sveitsi
Suriname
Swazimaa
Syyria

Tadzikistan
Tansania
Tsad
Tsekki
Thaimaa
Itä-Timor
Togo
Tonga
Trinidad ja Tobago
Tunisia
Turkmenistan (Turkmenia)
Turkki
Tuvalu
Ukraina
Uruguay

Vanuatu
Venezuela
Vietnam

Jemen

Sambia
Zimbabwe

LAKI SUOMEN LIPUSTA

Laki Suomen lipusta

Annettu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1978

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Lippu on joko kansallislippu tai valtiolippu.

2 §

Kansallislippu on suorakaiteinen ja sen mittasuhteet ovat:

1) korkeus 11 ja pituus 18 mittayksikköä;

2) ristin sakaran leveys 3 mittayksikköä;

sekä

3) kenttien korkeus 4, tangonpuoleisten kenttien pituus 5 ja ulompien kenttien pituus 10 mittayksikköä.

3 §

Valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen. Siinä on ristin sakarain muodostamassa neliössä Suomen vaakuna. Neliössä on keltainen reunus, jonka leveys on 1/40 ristin leveydestä.

Suorakaiteisen valtiolipun mittasuhteet ovat samat kuin kansallislipun.

Kielekkeinen valtiolippu on yhtä mittayksikköä suorakaiteista valtiolippua pitempi siten, että sen ulompien kenttien pituus on 6 ja kielekkeiden pituus 5 mittayksikköä. Keskimmäinen kieleke on tasakylkinen, kantana ristin sakara. Ulompien kielekkeiden ulkoreunat eivät muodosta kulmaa lipun ylä- tai alareunan kanssa.

4 §

Jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla.

Suomalaisen aluksen kansallisuustunnuksena on 5 §:ssä säädetyin poikkeuksin kansallislippu. Huvialuksessa voidaan kuitenkin kansallislipun paikalla käyttää vahvistettua erikoislippua sen mukaan, kuin siitä asetuksella erikseen säädetään.

5 §

Suorakaiteista valtiolippua käyttävät eduskunta, ministeriöt, ministeriöiden alaiset keskushallinnon virastot ja niihin verrattavat virastot ja laitokset, korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, hovioikeudet, aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Suomen ulkomailla olevat diplomaattiset tai niihin rinnastettavat edustustot ja lähetettyjen konsulien johtamat konsulinedustustot, Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos, Suomen akatemia, julkisoikeudelliset yliopistot, rajavartiolaitos sekä valtion alukset. (22.12.2009/1418)

Asetuksella voidaan säätää, mitkä muut kuin 1 momentissa mainitut valtion virastot, laitokset ja viranomaiset käyttävät suorakaiteista valtiolippua. Poliisin oikeudesta käyttää suorakaiteista valtiolippua määrää kuitenkin sisäasiainministeriö.

Kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset.

Tasavallan presidentti käyttää kielekkeistä valtiolippua, jonka tangonpuoleisessa yläkentässä on sini-keltainen vapaudenristi.

6 §

Muissa kuin tässä laissa tarkoitetuissa tapauksissa Suomen lippuun ei saa sijoittaa mitään lisäkuvioita.

Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan päällikkyyslippuina sekä laivastotavan mukaisena päällikkyyslippuna sota-aluksissa saa kuitenkin käyttää kielekkeistä valtiolippua, jonka tangonpuoleisessa yläkentässä on erityinen tasavallan presidentin määräämä tunnuskuvio.

7 §

Suomen lipun väreistä antaa tarkemmat määräykset valtioneuvosto.

8 §

Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon. (21.4.1995/588)

Joka oikeudettomasti käyttää tasavallan presidentin lippua tai muuta valtiolippua taikka käyttää sellaista Suomen lippua, johon vastoin 6 §:n säännöksiä on sijoitettu lisäkuvioita, tahi Suomen lippuna pitää kaupan sellaista lippua, joka väreiltään tai mittasuhteiltaan selvästi poikkeaa tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesta lipusta, on tuomittava Suomen lipusta annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon.

9 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta sekä liputuksesta Suomen lipulla annetaan asetuksella.

10 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1978. Sillä kumotaan Suomen lipusta 29 päivänä toukokuuta 1918 annettu laki.

Ennen tämän lain voimaantuloa käyttöön otettua yhdistyksen tai muun yhteisön lippua, jossa on 6 §:n 1 momentin vastaisia lisäkuvioita, saadaan kuitenkin käyttää vuoden 1980 loppuun saakka.

Tasavallan presidentti

Urho Kekkonen

Pääministeri

Kalevi Sorsa

Asetus liputuksesta Suomen lipulla

Pääministerin esittelystä säädetään Suomen lipusta 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun lain (380/78) 9 §:n nojalla:

1 §

Valtion viraston tai laitoksen käytössä olevalle rakennukselle sekä Ahvenanmaan maakunnan julkiselle rakennukselle tai sellaisen rakennuksen äärelle on virallisina liputuspäivinä nostettava sellainen Suomen lippu, jota viraston tai laitoksen, sen mukaan kuin erikseen on säädetty, on käytettävä.

2 §

Virallisia liputuspäiviä ovat:

1) helmikuun 28 päivä, Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä;

2) toukokuun 1 päivä, vappu, suomalaisen työn päivä;

3) toukokuun toinen sunnuntai, äitien päivä;

4) kesäkuun 4 päivä, puolustusvoimain lippujuhlan päivä;

5) kesäkuun 20 päivän ja 26 päivän välinen lauantai, juhannus, Suomen lipun päivä;

6) joulukuun 6 päivä, itsenäisyyspäivä;

7) päivä, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa; sekä (22.3.1996/187)

8) päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa.

3 §

Asianomainen ministeriö saa erityistapauksissa määrätä valtion virastojen ja laitosten liputuksesta koko maassa tai yksittäisillä paikkakunnilla muulloin kuin virallisina liputuspäivinä. (22.3.1996/187)

Ministeriöt sekä aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset saavat tarvittaessa määrätä alaistensa virastojen ja laitosten liputtamisesta muulloin kuin virallisina liputuspäivinä. (17.12.2009/1119)

Valtion virasto tai laitos saa liputtaa erityisenä merkkipäivänä ja milloin sen sijaintipaikkakunnalla toimeenpannaan yleinen liputus. (22.3.1996/187)

Valtion aluksen liputtamisessa on noudatettava kansainvälistä tapaa. (22.3.1996/187)

4 §

Liputus alkaa kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21, jollei viraston tai laitoksen päällikkö paikallisten olosuhteiden tai muun syyn perusteella toisin määrää.

Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, liputus päättyy kello 20. (22.3.1996/187)

5 §

Milloin julkisessa liputuksessa Suomen lippua käytetään samanaikaisesti muun lipun, standaarin, viirin tai niihin verrattavan kanssa, Suomen lippu on asetettava arvokkaimpaan asemaan.

6 § (22.3.1996/187)

Asianomainen ministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

7 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1978.

Tällä asetuksella kumotaan:

1) Suomen lipun virallisesta käyttämisestä ja julkisesta liputtamisesta muunlaisilla lipuilla 27 päivänä huhtikuuta 1934 annettu asetus (178/34) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

2) merenkulkulaitoksen lipusta ja viireistä 18 päivänä maaliskuuta 1919 annettu asetus;

3) Suomen valtiolipun käyttämisestä 12 päivänä marraskuuta 1920 annettu asetus (283/20); sekä

4) luotsi-, posti- ja tullilipuista 14 päivänä huhtikuuta 1939 annettu asetus (117/39).

Tasavallan presidentti

Urho Kekkonen

Pääministeri

Kalevi Sorsa

Valtioneuvoston päätös Suomen lipun väreistä

Annettu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1993

Valtioneuvosto on Suomen lipusta 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun lain (380/78) 7 §:n nojalla sisäasiainministeriön esittelystä päättänyt:

Soveltamisala

1 § Tämä päätös koskee Suomen lipun ja Suomen valtiolipussa olevan Suomen vaakunan värisävyjä.

Värijärjestelmät

2 § Värisävyjen määrittelyssä on käytetty seuraavia värijärjestelmiä:

1) Commission Internationale de I’Eclairage -nimisen järjestön (jäljempänä CIE) vuosina 1931 ja 1976 antamat suositukset;

2) ruotsalaisessa standardissa SS 01 91 22 määritelty Natural Colour System (jäljempänä NCS); sekä

3) Pantone Matching System (jäljempänä PMS).

Värisävyt

3 § CIE:n suositusten mukaisina suureina CIE:n standardivalolähdettä D65 käytettäessä ja mitattuna spektofotometrilla (Minolta CM-1000), jonka optinen geometria on d/2° (diffuusi valaistus, heijastus mitattu kahden asteen kulmassa näytteen normaalin suhteen) värisävyt ovat seuraavat:

Sininen väri: valontiheyskerroin Y = 5.86 sekä värikoordinaatit x = 0.1856 ja y = 0.1696, L*a*b*-järjestelmässä L* = 29.06, a* = 7.24 ja b* -36.98.

Punainen väri: valontiheyskerroin Y = 10.9 sekä värikoordinaatit x = 0.576 ja y = 0.312, L*a*b*-järjestelmässä L* = 39.4, a* = 59.0 ja b* = 29.6.

Keltainen väri: valontiheyskerroin Y = 45.7 sekä värikoordinaatit x = 0.486 ja y = 0.457, L*a*b*-järjestelmässä L* = 73.4, a* = 14.8 ja b* = 79.0.

4 § Käytettäessä NCS-värijärjestelmää 3 §:ssä määriteltyjen värisävyjen likiarvoina voidaan käyttää seuraavia mallivärejä: sinistä vastaa malliväri 4060-R90B, punaista 1090-Y90R ja keltaista 0080-Y20R.

5 § Käytettäessä PMS-värijärjestelmää 3 §:ssa määriteltyjen värisävyjen likiarviona voidaan käyttää seuraavia mallivärejä: sinistä vastaa malliväri 294C, punaista 186C ja keltaista 123C.

Sallitut poikkeamat

6 § Sallitut poikkeamat 3 §:ssä mainituista värisävyistä ovat enintään 4 CIE:n vuonna 1976 määrittelemää DE*ab -yksikköä.

Voimaantulo

7 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995 ja sitä sovelletaan sanotun päivän jälkeen valmistettuihin ja maahan tuotuihin Suomen lippuihin ja lippukankaisiin.

Tällä päätöksellä kumotaan Suomen valtiolipun mallivärien näytteistä 28 päivänä toukokuuta 1925 annettu valtioneuvoston päätös (200/25).

Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1993

Sisäministeri Mauri Pekkarinen

Neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo

Laki

Suomen lipusta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään Suomen lipusta 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun lain (380/78) 8 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, seuraavasti:

8 §

Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1995

Tasavallan Presidentti

MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri

Sauli Niinistö

Asetus liputuksesta Suomen lipulla annetun asetuksen muuttamisesta

Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996

Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä

muutetaan liputuksesta Suomen lipulla 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun asetuksen (383/78) 2 §:n 7 kohta, 4 §:n 2 momentti ja 6 §, sekä

lisätään 3 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyiset 1–3 momentti siirtyvät 2–4 momentiksi seuraavasti:

2 § Virallisia liputuspäiviä ovat:

7) päivä, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa; sekä

3 § Asianomainen ministeriö saa erityistapauksissa määrätä valtion virastojen ja laitosten liputuksesta koko maassa tai yksittäisillä paikkakunnilla muulloin kuin virallisina liputuspäivinä.

4 § Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, liputus päättyy kello 20.

6 § Asianomainen ministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996.

Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996

Tasavallan Presidentti

MARTTI AHTISAARI

Ministeri

Jouni Backman

Laki

Suomen lipusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Suomen lipusta 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun lain (380/1978) 5 §:n 1 momentti seuraavasti:

5 §

Suorakaiteista valtiolippua käyttävät eduskunta, ministeriöt, ministeriöiden alaiset keskushallinnon virastot ja niihin verrattavat virastot ja laitokset, korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, hovioikeudet, aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Suomen ulkomailla olevat diplomaattiset tai niihin rinnastettavat edustustot ja lähetettyjen konsulien johtamat konsulinedustustot, Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos, Suomen akatemia, julkisoikeudelliset yliopistot, rajavartiolaitos sekä valtion alukset.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009

Tasavallan Presidentti

TARJA HALONEN

Hallinto- ja kuntaministeri

Mari Kiviniemi