Vuonna 1906 perustetun Suomalaisuuden Liiton tarkoituksena on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa ja puolustaa suomenkielisten sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita.
Liiton tehtävänä on toimia suomenkielisten kielellisten tarpeiden ja oikeuksien edunvalvojana, lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa, edistää suomalaisten yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa kansanvaltaista ajattelutapaa.
Ruotsin pakollisuus koulutuksessa ja julkisen sektorin työtehtävissä koetaan laajalti epätarkoituksenmukaisena.
Vuosikymmeniä vallinnut kaksikielisyyden ihanne ja epäreilu ruotsin pakollisuus aiheuttaa myös monia ongelmia, kuten häiritsee suomenkielisten kielellistä samastumista ja minäkuvaa, vähättelee suomen merkitystä yhteiskunnan yhteisenä kielenä, aiheuttaa koulun kielipainotteisen raskauden ja huonoja oppimistuloksia, kahlitsee kielivalintoja, yksipuolistaa kieliosaamista, sotkee käsitystä englannin kielen yleissivistyksellisestä tehtävästä, haittaa etenemistä työuralla, synnyttää ristiriitaisia odotuksia, syyllistää suomenkielisiä ja huonontaa kieli-ilmapiiriä.
Suomalaisuuden Liiton esittää seuraavia toimenpiteitä, jotka rikkovat tähänastisessa kielipolitiikassa noudatetun ehdottoman periaatteen ruotsin kielen aukottomasta pakollisuudesta.
On otettava huomioon suomenkielisten tarpeet ja niiden esille pääsy:
– Avataan selventävä yhteiskunnallinen keskustelu perustuslakiin kirjatuista kielellisistä oikeuksista. Keskustelua rajoittaa nyt huomion suuntaaminen yksipuolisesti kansalliskielten (suomen ja ruotsin) asemaan. Kansalliskielten asema on erotettava selkeästi ruotsin pakollisuudesta. Ruotsin asema kansalliskielenä ei vaadi ruotsin pakollisuutta. Tätä koskeva sekaannus on johtanut suomea puhuvien ihmisten tarpeiden unohtamiseen.
– Huolehditaan suomenkielisten näkökulman esille pääsystä julkisen vallan harjoittamassa kielipolitiikan valmistelussa ja toteutuksessa. Korvataan kansalliskielistrategia ohjelmalla, joka huolehtii kansalaisten kielellisistä tarpeista, suomenkielisten myönteistä kielellistä itsetuntoa unohtamatta.
– Vahvistetaan suomenkielisten edunvalvontaa tukemalla kansalaisjärjestötoimintaa. Kielellisten tarpeiden esille tuominen vaatii vapaata, omaehtoista ja riippumatonta kansalaistoimintaa. Suomalaisuuden Liitto on kielelliseen edunvalvontaan keskittyvä suomenkielisten kansalaisjärjestö.
On ryhdyttävä seuraaviin uudistuksiin:
– Luovutaan ruotsin pakollisuudesta lukiossa. Lukiossa ruotsin tilalla pitää voida opiskella jotain muuta kieltä. Tällöin oppilas vapautettaisiin ruotsin opinnoista myös opintojensa myöhemmässä vaiheessa.
– Ammattikouluissa luovutaan ruotsin pakollisista opinnoista. Opiskelijan tulisi suorittaa ruotsin opintojen tilalla muita ei-ammatillisia aineita, kuten äidinkieltä, matematiikkaa tai muuta vierasta kieltä. Ammattikoulun käyneiltä, ruotsia opiskelemattomilta, ei vaadita ruotsin opintoja myöskään jatko-opinnoissa.
– Opiskelija, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, vapautetaan ruotsin kielen pakollisista opinnoista kaikilla kouluasteilla.
– Annetaan opiskelijoille mahdollisuus suorittaa korkeakoulu- ja yliopistotutkinto ilman ruotsin opintoja.
– Selvitetään ruotsin opintojen muuttamista peruskoulussa oppiaineeksi, jossa tutustutaan ruotsin kieleen ja suomenruotsalaiseen kulttuuriin. Oppiaineen suoritusta ei tällöin tulisi arvostella eikä se näin vaikuttaisi opiskelija todistukseen.
– Painotetaan suomen kielen merkitystä kaikkia suomalaisia yhdistävänä kielenä ja yleissivistyksenä. Suomen kieli tulee nähdä myös ensisijaisena maahanmuuttajien kotoutumisen kielenä.
– Suomenkielisillä hyvinvointialueilla luovutaan kaikkia työntekijöitä koskevasta vaatimuksesta ymmärtää ruotsia.
– Selvitetään mahdollisuus järjestää ruotsinkieliset julkiset palvelut siten, että luovutaan kaikkia suomenkielisiä sitovista ruotsin osaamisen vaatimuksista, huolehtien samalla riittävästä ruotsin osaamisesta palvelutehtävissä ja asiakasrajapinnassa.