AJANKOHTAISTA

Lue lisää

TAPAHTUMAT

Lue lisää

KAUPPA

TULOSSA

YHTEISTYÖSSÄ

TULOSSA

SUOMI-TIETOA

Lue lisää

JULKAISUT

TULOSSA

SUOMALAISUUDEN LIITON

ESITTELY

Suomalaisuuden Liitto Ry

Suomalaisuuden Liitto on perustettu kirjailija Johannes Linnankosken aloitteesta 12.5.1906. Suomalaisuuden Liiton perinteisenä tehtävänä on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.

Nyt 2010-luvulla toimimme yli satavuotiaana järjestönä yhä samojen, ajattomien arvojen äärellä. Ydintehtävämme on myönteisen suomalaisuuden etsiminen ja edistäminen. Suomalaisilla on paljon syytä ylpeyteen kotimaastaan, joka on melkein kaikilla mittareilla arvioituna maailman parhaita paikkoja elää. Terve kansallinen itsetunto ei ole keneltäkään pois ja antaa meille hyvät lähtökohdat kanssakäymiseen monimuotoisen maailman kanssa.

Suomalaisuuden Liitto on poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Me toimimme hyvällä asialla puhtaasti ilon ja aatteen kannustamana. Suomalaisuuden Liitto ajaa nimensä mukaisesti suomalaisuuden asiaa.

Pidämme ahkerasti esillä meille tärkeitä kysymyksiä ja meille saa myös esittää omia huoliansa, liittyivät ne sitten Suomen kulttuuriin, kieleen, ympäristöön, kansallisomaisuuteen tai erilaisiin suomalaisuutta tukeviin hankkeisiin. Suomalaisuuden Liitto on rohkea kansalaiskeskustelija, joka tukeutuu perinteisiin mutta on myös eturintamassa muovaamassa tulevaisuuden Suomea.

HISTORIA

Suomalaisuuden Liitto – Historiasta nykypäivään

Syntytarina

Suomalaisuuden Liiton syntysanat lausui itseoppinut kansanmies Uudenmaan Askolasta, kirjailija Johannes Linnankoski, oikealta nimeltään Vihtori Peltonen (1869-1913). Liitto perustettiin kansallisen suurmiehemme J.V. Snellmanin syntymän 100-vuotispäivänä 12.5.1906, ja sen tehtäväksi asetettiin ennen kaikkea suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden vaaliminen sekä kansallishengen herättäminen.

Puoluepolitikointi on ollut liitossa perustamisesta lähtien pannaan julistettu. Liiton ensimmäiseen hallitukseen kuului edustajia kaikista suomenkielisistä puolueista. Siihen kuuluivat rinta rinnan Juhani Aho, Yrjö Sirola, J.K. Paasikivi, Eero Erkko ja Otto Wille Kuusinen. Yli 100 vuoden mittaisen olemassaolonsa aikana liiton toimintaan on ottanut osaa moni muukin merkkihenkilö, kuten puheenjohtajana vuosina 1930-1932 toiminut Urho Kaleva Kekkonen.

Suomalaisuuden Liiton aloitteesta on saanut alkunsa myös moni sitä itseään suurempi järjestö, kuten Suomalainen Tiedeakatemia, Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahasto, Suomi-Seura, Suomen Rajaseutuyhdistys, Suomen Kulttuurirahasto ja Väestöliitto.

Perustamisvuonna 1906 ja Kalevalan riemuvuoden 1935 yhteydessä Suomalaisuuden Liitto oli keskeisesti mukana suuressa nimenmuutosliikkeessä, jonka seurauksena kymmenet tuhannet suomalaiset ottivat suomalaisen sukunimen. Sukunimien suojaustoiminta käynnistyi vuonna 1914. Tähän työhön liittyen liiton toimistoon kerättiin kymmeniä tuhansia nimiä käsittävä kortisto. Liitto antoi viranomaisille lausuntoja nimenmuuttoasioissa 1980-luvulle saakka.

Suomalaisuuden liiton johtohenkilöistä presidenteiksi ovat ylenneet Urho Kekkonen ja J.K. Paasikivi. Nämä sekä Johannes Linnankoski ovat päässeet postimerkkiin.

1930-luku oli Suomalaisuuden Liiton kannalta kiihkeän toiminnan aikaa. Unkariin ja Viroon suuntautuneen heimotyön lisäksi liitto toimi suomalaisuustaistelun keskuksena V.A. Heiskanen puheenjohtajanaan eduskunnan käsitellessä 1937 lakia Helsingin yliopiston suomalaistamiseksi. Vuodesta 1933 alkaen liitto on julkaissut kulttuuripoliittista aikakauslehti Suomalaista Suomea, joka ilmestyy nykyään Kanava-nimisenä. Suomalaisuuden Liiton heimojuhlassa 1938 olivat mukana mm. Kyösti Kallio, Urho Kekkonen, A.K. Kajander, Santeri Ivalo ja Otto Manninen.

Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä toiminta vaimeni. 1950-luvun lopulla Suomalaisuuden Liitto siirtyi puheenjohtajansa Erkki Salosen luotsaamana tarmokkaan kulttuuripolitiikan tielle muun muassa järjestäen yhteiskuntapoliittisia neuvottelupäiviä yhdessä maakuntaliittojen kanssa. Liitto oli näkyvänä aloitteentekijänä ja toteuttajana useissa kansallisiin merkkivuosiin liittyvissä tempauksissa ja tapahtumissa.

1980-luvun lopulta lähtien liitto on liputuskulttuurin ja muiden toimintojensa ohella mm. aikaisempien puheenjohtajiensa Erkki Pihkalan, Seppo Heikinheimon, Heikki Talan ja Sampo Terhon johdolla sekä nykyisen puheenjohtajansa Ilmari Rostilan johdolla osallistunut painokkaasti pakkoruotsin poistamista ja koulujen kielivalintojen monipuolistamista koskevaan julkiseen keskusteluun ja palannut juurilleen suomen kielen edunvalvojana. Maailmanpoliittisesta murroksesta johtuen 1980-luvun lopulta lähtien on jälleen syntynyt mahdollisuus aiempaa laajempaan sukuansa- ja heimotyöhön. Suomalaisuuden Liitto esimerkiksi järjesti vuonna 1989 hyvin laajan ja tuloksekkaan Viro-keräyksen, jonka tuotolla perustettiin Viro-säätiö tukemaan virolaisten kulttuuria ja koulutusta. Liiton jäsenlehti Suomen Mieli on ilmestynyt 1980-luvun lopulta alkaen.

Liputusneuvonta

Vuodesta 1957 alkaen liitto on järjestänyt itsenäisyyspäivänä valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden Helsingin Tähtitorninmäellä. Liitto on julkaissut kymmeniä lippu- ja sukunimioppaita. Liputusvalistuksessa liitolla on edelleen keskeinen asema.

Sitoutumattomuus

Suomalaisuuden liitto on aina ollut puoluepoliittisesti sitoutumaton, yksinomaan suomalaisuuden asialla. Tästä riippumatta Suomalaisuuden Liiton hallituksessa on istunut eri puolueiden edustajia.  Kaikki he ovat olleet hallituksessa edistämässä suomalaisuutta ilman puoluepoliittisia pyrkimyksiä.

Maailman kansat

Suomalaisuuden Liitto arvostaa kaikkia maailman kansoja ja pyrkii toiminnassaan edistämään erityisesti Suomen kansan aineellista ja henkistä hyvinvointia. Myös muitten suomensukuisten kansojen aineellinen ja henkinen hyvinvointi on liitolle perinteisesti ollut tärkeää.

SÄÄNNÖT

Liiton säännöt

Hyväksytty liiton vuosikokouksessa 22.3.1997

1 §

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Suomalaisuuden Liitto r.y. ja kotipaikka Helsingin kaupunki.

2 §

Suomalaisuuden liiton tarkoitus on herättää ja vahvistaa suomalaisten kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.

Liiton tehtävänä on

– vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden

omaleimaisuutta,

– lujittaa itsenäisyys- ja

puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajatustapaa,

– edistää kansainvälistä yhteistyötä henkisen ja aineellisen kulttuurin eri aloilla sekä

– ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

– harjoittaa tutkimus, tiedotus ja julkaisutoimintaa,

– edistää viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa,

– huolehtii suomalaisesta lippu- ja nimikulttuurista,

– avustaa yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä suomalaisuuskysymysten hoitamisessa

sekä

– järjestää seminaareja, esitelmä, neuvottelu, keskustelu ja muita samanlaisia tilaisuuksia.

4 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitolla on oikeus ottaa vastaan testamentti- ja muita lahjoituksia, omistaa ja hallita kiinteistöjä sekä asianomaisella luvalla toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia.

5 §

Liiton jäsenryhmät ovat henkilöjäsenet, yhteisöjäsenet ja kannattajajäsenet, joiden vuotuisista jäsenmaksuista päättää syyskokous.

 6 §

Liiton henkilöjäseneksi tai kannattajajäseneksi pääsee hallituksen hyväksymä henkilö, joka hyväksyy näiden sääntöjen 2 §:ssä määritellyn Suomalaisuuden liiton tarkoituksen.

Liiton yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, jonka toiminta edistää liiton tarkoitusperiä.

Liiton jäsenyydestä voi hallitus erottaa jäsenen, jos jäsen

1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on liittoon liittymällä sitoutunut,

2) on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai

3) ei enää täytä laissa tai liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Erottamispäätöksestä voi jäsen valittaa liiton seuraavaan varsinaiseen kokoukseen jättämällä valituskirjelmän hallitukselle kuukauden kuluessa siitä, kun sai tiedon erottamispäätöksestä.

7 §

Kunniajäseneksi voi liiton varsinainen kokous hallituksen ehdotuksesta kutsua Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen, joka erityisen ansiokkaasti on edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista.

8 §

Päätösvalta liiton asioissa on sen kokouksella. Liiton kokouksiin voivat kaikki jäsenet osallistua, mutta vain henkilöjäsenellä ja yhteisöjäsenen laillisesti valtuuttamalla edustajalla on niissä äänioikeus, kullakin yksi ääni.

9 §

Liiton varsinaiset kokoukset ovat syyskokous ja kevätkokous. Liiton syyskokous pidetään loka-marraskuussa ja kevätkokous maalis-huhtikuussa.

Kutsu kokoukseen toimitetaan vähintään seitsemän (7) päivää aikaisemmin ilmoittamalla kirjeitse jokaiselle jäsenelle tai

ilmoittamalla yhdessä tai useammassa hallituksen nimeämässä pääkaupungin päivälehdessä.

Mikäli liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liiton varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava liiton hallitukselle kevätkokoukseen viimeistään edellisen tammikuun ja syyskokoukseen viimeistään edellisen syyskuun aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun liiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Päätökset tehdään äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa, vaaleissa ratkaisee kuitenkin arpa. Vaadittaessa vaalit on suoritettava umpilipuin.

10 §

Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus,
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
  5. esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto,
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä,
  7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

11 §

Liiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus,
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
  5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus,
  1. valitaan vuodeksi kerrallaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi,
  1. valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle,
  2. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä,
  3. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12 §

Liiton toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluvat liiton puheenjohtaja ja syyskokouksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemat yhdeksän jäsentä. Jäsenistä on vuosittain kolmannes (1/3) erovuorossa.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen varapuheenjohtajaa kutsutaan liiton varapuheenjohtajaksi.

13 §

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun viisi jäsentä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi saapuvilla.

Hallitus nimittää liiton toimihenkilöt.

Hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä hallitukselle vastuunalaisia toimikuntia.

14 §

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen siihen oikeuttama liiton toimihenkilö, kaksi yhdessä.

15 §

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen kevätkokousta.

16 §

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on tehtävä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Liiton purkautuessa käytetään liiton varat suomalaisuustyön hyväksi purkamisesta päättävä

kokouksen määräämällä tavalla.