TIEDOTE 10.6.2020 — JULKAISUVAPAA HETI
Suomalaisuuden Liitto ei luota kansalliskielistrategian valmisteluun – jää pois seminaaritilaisuudesta 16.6.2020
_________
Suomalaisuuden Liitto ei luota kansalliskielistrategian valmisteluun ja jättää protestina osallistumatta oikeusministeriön kieliasioista vastaavan tahon järjestämään seminaaritilaisuuteen 16.6.2020.
Suomessa kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa, soveltamista ja kielellisten olojen kehityksen seurantaa varten on oikeusministeriön yhteydessä toimiva kieliasiain neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ruotsin kieltä neuvottelukunnassa edustaa Svenska Finlands Folktinget. Neuvottelukunnassa ei ole lainkaan suomenkielisten etuja valvovan kansalaisjärjestön edustajaa.
Suomalaisuuden Liitto sai vuonna 2015 oikeuden osallistua kansalliskieliverkostoon, matalan kynnyksen yhteistyöelimeen, joka edistää yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa eri hallinnonalojen ja viranomaisten välillä kieliasioissa ja osallistuu kansalliskielistrategian valmisteluun. Verkoston jäsenenä Liitto on saanut osallistua kieliasiain neuvottelukunnan järjestämään kieliasiain neuvottelupäivään. Viimeisen kahden vuoden aikana Liitto on kuitenkin jätetty kutsumatta kyseisille neuvottelupäiville, mistä Liitto on kannellut oikeuskanslerinvirastolle. Liitto menetti tänä vuonna myös edustuksensa kansalliskieliverkostossa, kun sitä ei nimitetty verkostoon uudestaan.
Suomalaisuuden Liitolla ei ole ollut tasapuolista mahdollisuutta osallistua kansalliskielistrategian valmisteluun. Oikeusministeriön kieliasioista vastaavat virkamiehet ovat toiminnallaan osoittaneet suhtautuvansa Liittoon kielteisesti ja ovat kaventaneet päätöksillään Liiton vaikutusmahdollisuuksia.
– Viime vuonna meille kerrottiin, että neuvottelupäiville halutaan vaan tietynlaisia puheenvuoroja, joten meidät jätettiin kutsumatta kokonaan. Sitten tänä vuonna menetimme paikkamme kansalliskieliverkostossa, koska uuteen verkostoon valittiin pääsääntöisesti viranomaisjäseniä. Suomalaisuuden Liiton vaikutusmahdollisuudet suomenkielisten etujärjestönä on käytännössä mitätöity tehdyillä päätöksillä, toteaa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
– Oikeuskanslerille kannellessamme toivoimme, että Liiton asema suomen kielen edustajana kansalliskieliverkostossa olisi otettu huomioon. Liitto on useana vuonna edustanut suomen kielen kieliryhmää kieliasiain neuvottelupäivillä. Kieliryhmän edustajan vaihtaminen perusteluja esittämättä ja kirjaamatta on vienyt luottamuksen neuvottelukunnan ja sen sihteeristön tasapuolisuuteen. Kieliasioiden valmistelusta on kokonaan poistettu suomenkielisten kansalaisjärjestöjen edustus. Suomenkielisten edustajaksi on nimetty valtion viraston (Kotuksen) lautakunta. Suomalaisuuden Liitto, joka paneutuu suomenkielisten näkökulmaan historiallisten perinteiden pohjalta, on syrjäytetty asioiden valmistelusta, valottaa Liiton kantaa puheenjohtaja, professori (emeritus) Ilmari Rostila
Suomalaisuuden Liitto on 1980-luvulta alkaen vaatinut ruotsin kielen opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi (ei pakolliseksi) kaikilla kouluasteilla. Liiton mielestä yksilönvapauksia kunnioittava valinnan mahdollisuus on parempi ja tasapuolisempi lähestymistapa kuin pakko, joka aiheuttaa haittoja ja jota moni pitää kohtuuttomana.
Lisätiedot:
Puheenjohtaja
Ilmari Rostila
040 522 9301
puheenjohtaja@suomalaisuudenliitto.fi
Toiminnanjohtaja
Juuso-Ville Gustafsson
puh. 045-6304013
toiminnanjohtaja@suomalaisuudenliitto.fi