Suomalaisuuden Liitto on perustettu kirjailija Johannes Linnankosken aloitteesta 12.5.1906. Suomalaisuuden Liiton perinteisenä tehtävänä on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.

Nyt 2020-luvulla toimimme yli satavuotiaana järjestönä yhä samojen, ajattomien arvojen äärellä. Ydintehtävämme on myönteisen suomalaisuuden etsiminen ja edistäminen. Suomalaisilla on paljon syytä ylpeyteen kotimaastaan, joka on melkein kaikilla mittareilla arvioituna maailman parhaita paikkoja elää. Terve kansallinen itsetunto ei ole keneltäkään pois ja antaa meille hyvät lähtökohdat kanssakäymiseen monimuotoisen maailman kanssa.

Suomalaisuuden Liitto on poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Me toimimme hyvällä asialla puhtaasti ilon ja aatteen kannustamana. Suomalaisuuden Liitto ajaa nimensä mukaisesti suomalaisuuden asiaa.

Pidämme ahkerasti esillä meille tärkeitä kysymyksiä ja meille saa myös esittää omia huoliansa, liittyivät ne sitten Suomen kulttuuriin, kieleen, ympäristöön, kansallisomaisuuteen tai erilaisiin suomalaisuutta tukeviin hankkeisiin. Suomalaisuuden Liitto on rohkea kansalaiskeskustelija, joka tukeutuu perinteisiin mutta on myös eturintamassa muovaamassa tulevaisuuden Suomea.

Syntytarina

Suomalaisuuden Liiton syntysanat lausui itseoppinut kansanmies Uudenmaan Askolasta, kirjailija Johannes Linnankoski, oikealta nimeltään Vihtori Peltonen (1869-1913). Liitto perustettiin kansallisen suurmiehemme J.V. Snellmanin syntymän 100-vuotispäivänä 12.5.1906, ja sen tehtäväksi asetettiin ennen kaikkea suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden vaaliminen sekä kansallishengen herättäminen.

Puoluepolitikointi on ollut liitossa perustamisesta lähtien pannaan julistettu. Liiton ensimmäiseen hallitukseen kuului edustajia kaikista suomenkielisistä puolueista. Siihen kuuluivat rinta rinnan Juhani Aho, Yrjö Sirola, J.K. Paasikivi, Eero Erkko ja Otto Wille Kuusinen. Yli 100 vuoden mittaisen olemassaolonsa aikana liiton toimintaan on ottanut osaa moni muukin merkkihenkilö, kuten puheenjohtajana vuosina 1930-1932 toiminut Urho Kaleva Kekkonen.

Suomalaisuuden Liiton aloitteesta on saanut alkunsa myös moni sitä itseään suurempi järjestö, kuten Suomalainen Tiedeakatemia, Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahasto, Suomi-Seura, Suomen Rajaseutuyhdistys, Suomen Kulttuurirahasto ja Väestöliitto.

Perustamisvuonna 1906 ja Kalevalan riemuvuoden 1935 yhteydessä Suomalaisuuden Liitto oli keskeisesti mukana suuressa nimenmuutosliikkeessä, jonka seurauksena kymmenet tuhannet suomalaiset ottivat suomalaisen sukunimen. Sukunimien suojaustoiminta käynnistyi vuonna 1914. Tähän työhön liittyen liiton toimistoon kerättiin kymmeniä tuhansia nimiä käsittävä kortisto. Liitto antoi viranomaisille lausuntoja nimenmuuttoasioissa 1980-luvulle saakka.

Suomalaisuuden liiton johtohenkilöistä presidenteiksi ovat ylenneet Urho Kekkonen ja J.K. Paasikivi. Nämä sekä Johannes Linnankoski ovat päässeet postimerkkiin.

1930-luku oli Suomalaisuuden Liiton kannalta kiihkeän toiminnan aikaa. Unkariin ja Viroon suuntautuneen heimotyön lisäksi liitto toimi suomalaisuustaistelun keskuksena V.A. Heiskanen puheenjohtajanaan eduskunnan käsitellessä 1937 lakia Helsingin yliopiston suomalaistamiseksi. Vuosina 1933-1968 Suomalaisuuden Liitto julkaisi kulttuuripoliittista aikakauslehti Suomalaista Suomea. Lehti on yksi Kanava-lehden edeltäjistä. Suomalaisuuden Liitolla oli tärkeä ja ansiokas osa lehden vaiheissa, mutta varsinaisesti Kanava syntyi 1960- ja 1970-lukujen lehtifuusioissa, joissa Suomalainen Suomi, Valvoja (ja sen edeltäjät) yhdistyivät ja saivat lopulta nimekseen Kanavan. Monien vaiheiden jälkeen lehti periytyi Yhtyneille Kuvalehdille, jonka nimeksi tuli yrityskaupan jälkeen Otavamedia. Suomalaisuuden Liiton heimojuhlassa 1938 olivat mukana mm. Kyösti Kallio, Urho Kekkonen, A.K. Kajander, Santeri Ivalo ja Otto Manninen.

Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä toiminta vaimeni. 1950-luvun lopulla Suomalaisuuden Liitto siirtyi puheenjohtajansa Erkki Salosen luotsaamana tarmokkaan kulttuuripolitiikan tielle muun muassa järjestäen yhteiskuntapoliittisia neuvottelupäiviä yhdessä maakuntaliittojen kanssa. Liitto oli näkyvänä aloitteentekijänä ja toteuttajana useissa kansallisiin merkkivuosiin liittyvissä tempauksissa ja tapahtumissa.

1980-luvun lopulta lähtien liitto on liputuskulttuurin ja muiden toimintojensa ohella mm. aikaisempien puheenjohtajiensa Erkki Pihkalan, Seppo Heikinheimon, Heikki Talan ja Sampo Terhon johdolla sekä nykyisen puheenjohtajansa Ilmari Rostilan johdolla osallistunut painokkaasti pakkoruotsin poistamista ja koulujen kielivalintojen monipuolistamista koskevaan julkiseen keskusteluun ja palannut juurilleen suomen kielen edunvalvojana. Maailmanpoliittisesta murroksesta johtuen 1980-luvun lopulta lähtien on jälleen syntynyt mahdollisuus aiempaa laajempaan sukuansa- ja heimotyöhön. Suomalaisuuden Liitto esimerkiksi järjesti vuonna 1989 hyvin laajan ja tuloksekkaan Viro-keräyksen, jonka tuotolla perustettiin Viro-säätiö tukemaan virolaisten kulttuuria ja koulutusta. Liiton jäsenlehti Suomen Mieli on ilmestynyt 1980-luvun lopulta alkaen.

Liputusneuvonta

Vuodesta 1957 alkaen liitto on järjestänyt itsenäisyyspäivänä valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden Helsingin Tähtitorninmäellä. Liitto on julkaissut kymmeniä lippu- ja sukunimioppaita. Liputusvalistuksessa liitolla on edelleen keskeinen asema.

Sitoutumattomuus

Suomalaisuuden liitto on aina ollut puoluepoliittisesti sitoutumaton, yksinomaan suomalaisuuden asialla. Tästä riippumatta Suomalaisuuden Liiton hallituksessa on istunut eri puolueiden edustajia. Kaikki he ovat olleet hallituksessa edistämässä suomalaisuutta ilman puoluepoliittisia pyrkimyksiä.

Maailman kansat

Suomalaisuuden Liitto arvostaa kaikkia maailman kansoja ja pyrkii toiminnassaan edistämään erityisesti Suomen kansan aineellista ja henkistä hyvinvointia. Myös muitten suomensukuisten kansojen aineellinen ja henkinen hyvinvointi on liitolle perinteisesti ollut tärkeää.

Suomalaisuuden Liiton säännöt

Hyväksytty Liiton kevätkokouksessa 2022

1 §

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi, nimi on Suomalaisuuden Liitto ry, kotipaikka Helsingin kaupunki ja toimintaalueena koko Suomi.

2 §

Suomalaisuuden Liiton tarkoitus on herättää̈ ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria sekä puolustaa suomenkielisten sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita.

Liiton tehtävänä on

– toimia suomenkielisten kielellisten tarpeiden ja oikeuksien edunvalvojana,

– lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa,

– edistää suomalaisten yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa kansanvaltaista ajattelutapaa,

– ylläpitää kulttuuriyhteyksiä ja ystävyysseuratoimintaa suomensukuisiin kansoihin ja ulkomailla asuviin suomalaisiin.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto

– harjoittaa tutkimusta, tiedotusta ja julkaisutoimintaa sekä järjestää tilaisuuksia,

– osallistuu suomalaisesta lippu- ja nimikulttuurista huolehtimiseen,

– tekee kansainvälistä yhteistyötä.

4 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitolla on oikeus ottaa vastaan testamentti- ja muita lahjoituksia, omistaa ja hallita kiinteistöjä sekä asianomaisella luvalla toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia.

5 §

Liiton jäsenryhmät ovat henkilöjäsenet, yhteisöjäsenet ja kannattajajäsenet, joiden vuotuisista jäsenmaksuista päättää syyskokous.

6 §

Liiton henkilöjäseneksi tai kannattajajäseneksi pääsee hallituksen hyväksymä henkilö, joka hyväksyy näiden sääntöjen 2 §:ssä määritellyn Suomalaisuuden Liiton tarkoituksen.

Liiton yhteisöjäseneksi pääsee hallituksen hyväksymä oikeushenkilö, joka hyväksyy näiden sääntöjen 2 §:ssä määritellyn Suomalaisuuden Liiton tarkoituksen.

Liiton hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämä

1. on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, kuten jäsenmaksun maksamisen, joihin on Liittoon liittymällä sitoutunut,

2. on menettelyllään Liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut Liittoa tai toiminut vastoin Liiton kokouksen hyväksymiä linjauksia, tai

3. ei enää täytä laissa tai Liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsen voi valittaa erottamispäätöksestä Liiton seuraavaan varsinaiseen kokoukseen jättämällä valituskirjelmän hallitukselle kuukauden kuluessa siitä, kun sai tiedon erottamispäätöksestä.

7 §

Kunniajäseneksi voi Liiton varsinainen kokous hallituksen ehdotuksesta kutsua Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen, joka on ansiokkaasti edistänyt Liiton tarkoitusperien toteuttamista.

Kunniapuheenjohtajaksi voi Liiton varsinainen kokous hallituksen ehdotuksesta kutsua kunniajäsenen, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt Liiton tarkoitusperien toteuttamista. Liitolla voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja.

8 §

Päätösvalta Liiton asioissa on sen kokouksella. Liiton kokouksiin voivat kaikki jäsenet osallistua, mutta vain henkilöjäsenellä ja yhteisöjäsenen laillisesti valtuuttamalla edustajalla on niissä äänioikeus, kullakin yksi ääni, mikäli jäsen on maksanut kyseisen kalenterivuoden jäsenmaksun.

9 §

Liiton varsinaiset kokoukset ovat syyskokous ja kevätkokous. Liiton syyskokous pidetään loka-marraskuussa ja kevätkokous maalis-huhtikuussa. Kutsu kokoukseen toimitetaan vähintään seitsemän (7) päivää aikaisemmin ilmoittamalla siitä yhdessä tai useammassa hallituksen nimeämässä pääkaupungin sanomalehdessä tai Suomalaisuuden Liiton kotisivuilla ja Liiton Suomen Mieli -lehdessä tai jäsenkirjeellä tai sähköpostitse.

Mikäli Liiton jäsen haluaa saada jonkin asian Liiton varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava Liiton hallitukselle kevätkokoukseen viimeistään edellisen tammikuun ja syyskokoukseen viimeistään edellisen syyskuun aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun Liiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) Liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Päätökset tehdään äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa, vaaleissa ratkaisee kuitenkin arpa. Vaadittaessa vaalit on suoritettava umpilipuin.

10 §

Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus,
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
5. esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto,
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä,
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

11 §

Liiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus,
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus,
6. valitaan joka kolmas vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi,
7. valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle,
8. valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja,
9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12 §

Liiton toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluvat Liiton puheenjohtaja ja syyskokouksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemat yhdeksän jäsentä. Jäsenistä on vuosittain kolmannes (1/3) erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa vuodeksi kerrallaan. Hallituksen varapuheenjohtajia kutsutaan Liiton varapuheenjohtajiksi.

13 § Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun viisi jäsentä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi saapuvilla. Hallitus nimittää Liiton toimihenkilöt.

Hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä hallitukselle vastuunalaisia neuvottelukuntia, valtuuskuntia, toimikuntia, työryhmiä tai osastoja.

14 §

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen siihen oikeuttama liiton toimihenkilö, kaksi yhdessä.

15 §

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle tai toiminnantarkastajalle viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

16 §

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja Liiton purkamisesta on tehtävä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Liiton purkautuessa käytetään Liiton varat suomalaisuustyön hyväksi purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

Suomalaisuuden Liiton palkitsemissääntö

Hyväksytty 2026

1 § Palkitsemisvälineet Suomalaisuuden Liitolla on käytössään seuraavat palkitsemisvälineet, joiden käytöstä tässä palkitsemissäännössä määrätään:

A. Suomalaisuuden Liiton ansiomitali kultaisena, hopeisena ja pronssisena B. J. V. Snellman -pöytämitali C. Johannes Linnankoski -pöytämitali D. Suomalaisuuden Liiton pöytälippu. Lisäksi Liitto voi kutsua kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtajan siten kuin Liiton säännöissä määrätään.

2 § Ansiomitalien myöntöperusteet

Pronssinen ansiomitali voidaan myöntää Suomalaisuuden Liiton jäsenelle ansiokkaasta toiminnasta Suomalaisuuden Liiton hyväksi tai laajemmin suomalaisuusliikkeen tai Liiton arvojen hyväksi.

Hopeinen ansiomitali voidaan myöntää Suomalaisuuden Liiton jäsenelle erityisen ansiokkaasta ja tuloksekkaasta toiminnasta Suomalaisuuden Liiton hyväksi tai laajemmin suomalaisuusliikkeen tai Liiton arvojen hyväksi.

Kultainen ansiomitali voidaan myöntää Suomalaisuuden Liiton jäsenelle poikkeuksellisen ansiokkaasta, tuloksekkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta Suomalaisuuden Liiton hyväksi tai laajemmin suomalaisuusliikkeen tai Liiton arvojen hyväksi.

Kultaisen ansiomitalin myöntäminen edellyttää, että sen saajalle on myönnetty hopeinen ansiomitali vähintään viisi vuotta aikaisemmin.

Ansiomitalit on tarkoitettu pääsääntöisesti Liiton jäsenten palkitsemiseen. Pronssinen tai hopeinen ansiomitali voidaan kuitenkin myöntää samoin perustein myös Liittoon kuulumattomalle, jonka toiminta on merkittävästi tukenut Suomalaisuuden Liittoa tai tapahtunut Liiton kanssa yhteistyössä. Kultainen ansiomitali voidaan myöntää vain Liiton jäsenelle.

3 § Snellman- ja Linnankoski-mitalien myöntöperusteet

J. V. Snellman -mitali voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle tai muulle taholle tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta suomalaisuusliikkeen tai Suomalaisuuden Liiton arvojen hyväksi, tai kiitokseksi pitkäaikaisesta näitä asioita edistäneestä yhteistyöstä Suomalaisuuden Liiton kanssa.

Johannes Linnankoski -mitali voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle tai muulle taholle tunnustukseksi merkittävästä teosta suomen kielen tai suomalaisuusliikkeen hyväksi.

Snellman- ja Linnankoski-mitalit on tarkoitettu etenkin Suomalaisuuden Liiton sidosryhmien ja Liittoon kuulumattomien palkitsemiseen, mutta niitä voidaan myöntää samoin perustein myös Liiton jäsenille erityisesti silloin, kun palkittava toiminta ei ole suoraan liittynyt Suomalaisuuden Liiton toimintaan.

4 § Pöytälipun myöntöperusteet

Suomalaisuuden Liiton pöytälippu tai Suomalaisuuden Liiton pöytälippu omistuslaatalla voidaan myöntää Liiton jäsenelle tai yhteistyökumppanille kiitokseksi merkittävästä työstä Liiton toiminnan järjestämisessä tai tukemisessa.

5 § Palkitsemisista päättäminen

Kaikkien mitalien ja pöytälipun myöntämisestä päättää Suomalaisuuden Liiton hallitus.

Liiton hallitus nimittää palkitsemistoimikunnan, joka tekee hallitukselle vähintään vuosittain esityksen palkitsemisista. Palkitsemiset julkistetaan pääsääntöisesti Liiton kokouksessa tai vuosijuhlassa. Erityistapauksissa palkitsemisia voidaan tehdä ja julkistaa muulloinkin.

Hallituksen tulee noudattaa erityisen huolellista ja tarkkaa harkintaa omien jäsentensä palkitsemisessa. Hallituksen jäsenen palkitsemisesta päätettäessä harkinnan kohteena oleva henkilö poistuu kokouksesta keskustelun ja päätöksenteon ajaksi. Milloin ansiomitalin ensisijaisena myöntöperusteena on työskentely Liiton hallituksessa, 2 §:n myöntöperusteita tarkennetaan seuraavin suuntaa-antavin ohjein:

• Pronssinen ansiomitali voidaan myöntää vähintään viiden (5) vuoden tunnollisesta ja aktiivisesta osallistumisesta hallituksen työskentelyyn.

• Hopeinen ansiomitali voidaan myöntää vähintään kahdentoista (12) vuoden tunnollisesta ja aktiivisesta osallistumisesta hallituksen työskentelyyn.

• Kultainen ansiomitali myönnetään yleensä vain Liiton pitkäaikaiselle puheenjohtajiston jäsenelle tai työntekijälle, joka on panoksellaan merkittävästi edistänyt Liiton tavoitteita, tai muista aivan erityisistä ansioista.

Nämä ohjeet eivät estä hallituksen jäsenten palkitsemista 2, 3 ja 4 §:ssä määritellyin perustein hallitustyön ulkopuolisista ansioista.

6 § Ansiomitalien ulkoasu ja käyttö

Suomalaisuuden Liiton nykyisessä ansiomitalissa on kuva-aiheena Liiton tunnus, kannuksenpyörä. Sen ympärillä on teksti ”SUOMALAISUUDEN LIITTO”. Mitali on kolmiluokkainen siten, että se voi olla pronssinen, hopeinen tai kultainen (kullattu).

Liiton ansiomitalia kannetaan sinivalkoisessa nauhassa kunniamerkin tapaan kuitenkin siten, että jos henkilölle on myönnetty useampi ansiomitali, vain korkeinta niistä käytetään mitalirivassa.

Ansiomitali ja pöytämitali luovutetaan saajalleen myöntökirjan kera.

7 § Ansiomitalien soljet

Suomalaisuuden Liiton jäsenet ovat oikeutettuja lunastamaan ansiomitalinsa nauhaosaan kiinnitettävän soljen siten, että pronssinen solki myönnetään vähintään 10 vuoden jäsenyydestä Liitossa, hopeinen vähintään 20 vuoden ja kultainen vähintään 30 vuoden jäsenyydestä. Soljet myöntää hakijoiden hakemusten perusteella palkitsemistoimikunta.

8 § Poikkeaminen palkitsemissäännöstä

Liiton hallitus voi yksimielisellä päätöksellä poiketa tämän palkitsemissäännön määräämistä menettelytavoista ja myöntöperusteista, jos siihen on erityisen painavat perusteet.