KANNANOTTO 16.1.2025 — JULKAISUVAPAA HETI
Jokaisen suomenkielisen opiskelijan oikeus opiskella omalla äidinkielellään on turvattava
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on ilmaissut huolensa suomen kielen asemasta korkeakoulujen opintokielenä (MTV Uutiset 12.1.2025). Kotuksen selvityksen mukaan englanti on syrjäyttänyt suomen monin paikoin yliopistoissa. Niinpä suomenkielinen opintopolku oli katkennut noin kolmanneksella opiskelijoista kandidaatin- ja maisterintutkinnon taitteessa. Vuonna 2023 tehdyn selvityksen mukaan Suomessa lähes 90 prosenttia väitöskirjoista ja 40 prosenttia graduista kirjoitetaan englanniksi. Tilanne on ollut kenties huonoin Aalto-yliopistossa. Apulaisoikeuskansleri totesi toissa vuonna antamassaan ratkaisussa, että Aalto-yliopiston opetuksen kielitilanne oli yliopistolain vastainen.
Englanninkielisten opintojen ja koulutusohjelmien määrä lisääntyy katsauksen mukaan korkeakoulutuksessa tasaisesti. Suuntaus näkyy myös avoimessa yliopistossa. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston avoin yliopisto järjesti toissa vuonna sata englanninkielistä opintojaksoa. Englannin kielen vahvistuvasta asemasta suomenkielisen opetuksen kustannuksella on merkkejä myös perusopetuksessa ja ammatillisessa opetuksessa. Vantaa aikoi lisätä englanninkielistä koulutusta sekä perusopetuksessa että toisella asteella. Savon ammattiopisto taas suunnitteli järjestävänsä englanninkielistä kone- ja tuotantotekniikan opetusta vuodesta 2024 alkaen.
Suomenkielisen omakielinen opintopolku saattaa katketa myös siitä syystä, että ruotsinkieliseen opetukseen on helpompi päästä kuin suomenkieliseen. Katsaus ei kiinnitä lainkaan huomiota tähän ongelmaan ja sen seurauksiin. Pyrkien parantamaan lapsen tulevia koulutusmahdollisuuksia vanhemmat sijoittavat lapsensa ruotsinkieliseen perusopetukseen.
Katsauksessa kiinnitetään huomiota myös peruskoululaisten ruotsin taidon heikkouteen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kertoi toissa vuonna raportissaan oppilaiden B1-ruotsin oppimistuloksista perusopetuksen päättövaiheessa. Raportin mukaan yhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidot vastasivat kouluarvosanaa 6 ja kaksi kolmasosaa oppilaista sai ruotsin kirjoitustaidostaan korkeintaan arvosanan 5. Luvut kertovat karua kieltään. Aivan ilmeisesti suurin osa opiskelijoista ei ole motivoitunut opiskelemaan ruotsia pakolla. Raportin mukaan oppimistulokset eivät vastaa jatko-opinnoissa tarvittavaa ruotsin osaamista. Tilanne haittaa siis myös suomenkielisten jatko-opintoja.
Suomalaisuuden Liitto vaatii, että jokaisen suomenkielisen opiskelijan oikeus opiskella omalla äidinkielellään turvataan, ja ruotsin kielen pakollisuudesta luovutaan.