KANNANOTTO 21.8.2026 — JULKAISUVAPAA HETI
RKP haluaa mykistää suomenkieliset – suomenkielisten edustus kieliasiain neuvottelukunnassa uhattuna
MTV:n uutisten (21.8.2026) mukaan RKP ei halua suomenkielisiä edustavaa kansalaisjärjestöä kieliasiain neuvottelukuntaan.
Suomalaisuuden Liitto totesi viime vuonna kieliasian neuvottelukunnan asetusluonnoksessa merkittäviä puutteita. Liitto totesi harhaanjohtavaksi luonnehtia neuvottelukuntaa asiantuntijaelimeksi, koska elimen jäseninä tai varajäseninä on ollut edunvalvontatahoja, kuten järjestötoimijoita, joilla on oma kielipoliittinen agenda. Liitto esitti, että mikäli edunvalvontajärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen halutaan turvata, on neuvottelukunnan määritelmä täsmennettävä vastaamaan sen luonnetta.
Liiton mielestä kaikilla kieliryhmillä tulee olla tasapuolinen kansalaisjärjestöedustus. Suomenkielisillä on oltava oikeus saada neuvottelukuntaan suomenkielisten oikeuksia ja etuja ja oman kielensä asemaa puolustava edustus. Neuvottelukunnassa on oltava järjestö, joka ajaa suomenkielisten oikeuksia ja etuja. Suomalaisuuden Liitto on tehnyt tätä sääntömääräistä työtään vuodesta 1906 lähtien.
Ilman edustusta suomenkielisillä ei ole mahdollisuutta tuoda esille omaa näkökulmaansa keskustelussa, joka koskee kieltämme kansalliskielenä ja suomenkielisiä kielellisenä enemmistönä. Tällainen edunvalvontamahdollisuus on sen sijaan ruotsinkielisillä, viittomakielisillä ja saamelaisilla. Suomenkielisten kansalaisjärjestöedustusta ei voi korvata viranomaistyöllä, kuten nimeämällä valtion virasto ja tutkimuslaitos, kuten KOTUS, suomenkielisten edunvalvojaksi.
Ruotsinkielisiä neuvottelukunnassa edustaa Folktinget, jonka asema ja myöskin rahoitus perustuvat lakiin. Tämän puolittain valtiollisen järjestön tehtävä on ruotsin kielen aseman edistäminen ja ruotsinkielisten etujen valvominen. Suomenkielisillä ei ole vastaavaa edunvalvojaa. Tämä suomenkielisiä koskeva puute ei tietenkään voi perustella suomenkielisten järjestön jättämistä pois kieliasiain neuvottelukunnasta.
Liitto vaatii hallitusta nimittämään suomenkielisten näkökulmia ja tarpeita jo vuodesta 1906 sääntöjensä mukaisesti ajaneen Suomalaisuuden Liiton kieliasiain neuvottelukunnan pysyväksi jäseneksi.