Folktingetin ehdotus yo-ruotsista suomenkielisten vastainen

Folktinget kertoo 3.6. antaneensa lausunnon hallituksen lukio-opetusta koskevan lain muuttamiseksi. Folktinget ehdottaa lausunnossaan ruotsin kielen palauttamista pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkintoon.

Suomalaisuuden Liitto pitää Folktingetin ehdotusta yo-ruotsin pakollisuuden palauttamisesta suomenkielisten kannalta huonona.

Folktingetin pääsihteeri Christina Gestrinin mukaan ”palauttamalla toinen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi lisätään oppilaiden motivaatiota oppia kieliä”.

– On koomista ja totuudenvastaista sekoittaa motivaatio ja pakko keskenään. Tällainen ajatuksenjuoksu edustaa alistamisen pedagogiikkaa, jota emme hyväksy, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.

Suomalaisuuden Liiton mielestä ruotsin kielen pakollisuuden palauttaminen ei lisää muiden kielten opiskelua. Totalitaarisissa yhteiskunnissa voidaan väittää pakon lisäävän motivaatiota, mutta tällainen väite ei toimi vapaissa yhteiskunnissa.

Folktinget kokee ongelmana, että valinnaisena ruotsin kirjoittaa ainoastaan kolmasosa suomenkielisistä (12 000). Suomenkielisten näkökulmasta luvut osoittavat jotain aivan muuta. Kaksi kolmasosaa eli enemmistö suomenkielisistä nuorista on valinnut olla kirjoittamatta ruotsia. Pakon palauttaminen uhkaisia siis näin suuren suomenkielisten ylioppilaskokelaiden joukon valinnanvapautta tulevaisuudessa. On myös huomionarvoista, että valinnaisenakin ruotsin kirjoittaa silti kolmasosa suomenkielisistä.

Suomalaisuuden Liiton mielestä ruotsin kielestä tulisi tehdä aidosti vapaaehtoinen aine ylioppilaskirjoituksissa ja luopua sen erityisasemasta tutkintorakenteessa.

Ajankohtaista

Suomalaisuuden Liiton perinteisenä tehtävänä on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.